Marika haastoi minut haastelemaan vähän syvällisempiä. Tykkään hirmuisesti lukea tällaisia juttuja, ja toki myös kirjoittaa, sillä olen aikamoinen keittiöpsykologi-piisamirotta-taivaanrannanmaalari. Kolmeen kysymystä, joita on hyvä pohtia itse kunkin. Koitin pitää vastaukset jotenkin koherentteina, vaikka hevonpaskageneraattori meinasikin käynnistyä. Kuvat randomotoksia.
Monestakin asiasta! Perheestä, ystävistä, kaikesta maallisesta hyvästä, musiikista, ihanasta seurakuntakodista, tästä blogista ja lukijoista, siitä, että saan tehdä sitä mitä rakastan. Kirjoista, kosmetiikasta, ruoasta, tulevasta joulusta, kaikesta kauniista, maailmasta, luonnosta, hyvistä asioista. Kaiken raskaan keskellä on ihana löytää kiitettävää pienistä asioista. Jonkun mielestä tämä on ehkä pinnallista ja haihattelua, mutta olen kiitollinen siitä, että saan toteuttaa itseäni ottamalla kuvia, fiilistelemällä tuoksuja, meikkaamalla ja kirjoittamalla tätä blogia. Ette uskokaan, millainen henkireikä tämä blogi on minulle ollut tämän vuoden aikana. Ennen kaikkea olen kiitollinen Jumalalle, joka on tämän kaiken hyvän antaja.
Olen sitä sorttia, joka kiinnittää liian helposti huomiota niihin ikäviin juttuihin ja märehtii omaa kurjuuttaan, vaikka lopulta elämässä on niin paljon hyvää ja kaunista. Siinä saisin kyllä tehdä parannusta.
Olisin hoikempi ja varakkaampi, mutta en tiedä, tekisivätkö nuo asiat minua yhtään sen paremmaksi tai onnellisemmaksi ihmiseksi. Eli en oikeastaan mitään merkittävää. Joo, mokailen isosti ja vähemmän isosti, mutta kaikki se kuuluu elämään. En olisi minä, jos jokin asia menneisyydessäni muuttuisi. Sitäpaitsi, asiat, joita oikeasti haluaisin muuttaa, eivät ole mitenkään hallinnassani. No, jossitellaan, mutta olisin aika onnellinen, jos saisin vielä pitää isovanhempani luonani. Mutta sekin on osa elämää, se että se päättyy.
3. Mikä sinun mielestä on elämän tarkoitus?
Hyvä kysymys! Mietin tätä aika harvoin, sillä se tuntuu niin itsestäänselvältä. Elämän tarkoitus on rakastaa, jättää jälki ihmisiin, tehdä hyvää, nauttia kaikesta hyvästä, tanssia, laulaa, itkeä, nauraa, antaa Jumalan johdattaa, seikkailla, välillä levätä, saada anteeksi, antaa anteeksi, uskoa, olla kiitollinen, auttaa niitä, jotka kaipaavat apua, ottaa itse apua vastaan, pitää huolta rakkaistaan ja ympäristöstään. Niin ja elämän jatkuvuuden kannalta lisääntyä, vaikka olenkin tuon konseptin suhteen vähän epävarma. Mottoni on ollut jo kauan "give grave only bones" ja se on kyllä mielestäni erinomainen motto.
Haastan tähän seuraavat ihanat bloggarit:
