Vapaaviikon onnenkantamoiset

Aivot narikkaan, auringonpaiste ja hengailu; siinä kolme tosi kovaa. Ainakin tällä viikolla.

Raumalla myönnän olevani laiska, enkä edes häpeä. Miksi pitäisi, häh? Ja tämä viikko on ollut niin rento onnenkantamoinen, että huomaan luovuudenkin palaavan pätkittäin.

Kivaa on esim. uusi kynsilakka, joka tosin on luokattoman laaduton. Sävynkin nimi on "Stupid frog."

Uusi Trendi ja kuppi kahvia.

Keltainen (Soilalta varastettu lainattu!) anorakki ja lapsuuden lempparilohkare.

Kirpputorien helmet.

Kirpputorien ihan oikeat helmet.

Hyvä kirja, vaikka päätinkin, etten lue enää tätä kolmatta osaa kun toinen alkoi ahdistaa. No jaa. Kyseessä siis Robert Holdstockin "Alkumetsä" -sarja. Tiedän, fantasianörtti.

Ja tietty kiva perhe ja kissa. Meillä on kivaa. Oon nukkunut ja katsonut leffoja. Australia oli aika tyhmä, mutta Intouchables oli puhdasta timangia. Kivaa!

 

  Aurinkotunnelmaan tuudittaa Ali Farka Tourén ja Toumani Diabetén "In the heart of the moon" -albumi. (Aurinkotunnelma - kuulevy. Tiedättehän...) Rakkautta korvillenne!

Hengissä, rauhallinen, tyytyväinen

Olen elossa, ja valtava stressi helpotti tutkinnon myötä. Nyt voin keskittyä vähän muuhunkin, kuten hassujen sovitusten vääntämiseen Myytille, iltojen istumiseen kivojen ihmisten seurassa ja joulun uhkaavaan lähestymiseen. Pesin tänään ensimmäistä kertaa pyykkiä kahteen viikkoon. Siivosin. Olo on uudistunut.

Aamuja ilostuttaa Cafetorian tuore kahvi (Kenya AA), iltoja sulostuttaa Clipperin lemmentee. Huoneessani on kukkia, vaikken omista maljakoita. En välitä, paljoa. Pian tulee ehkä lunta, ja musiikki on kivaa. Ihmiset ympärillä ovat kivoja myös.

Eloisin terveisin elävä ihmislapsi. Liitän tähän mitä loistavimman Spotify-soittolistan, nörtin ja trivian ystävälle kuin nakutetun. Tässä, Martin ja Ismon Suuri triptyykkilista. 

"Minä juon nyt kahvia"

Harri Holkeri sen sanoi. Ja Harrin jalanjäljissä minäkin juon nyt kahvia. Sain joululahjaksi kahvinkeittimen, ja onpa kerrassaan ihanaa keittää itselleen aamuisin au lait. Aloin juoda kahvia vasta kesällä, ja sen minkä olen vuosissa menettänyt yritän nyt parhaani mukaan kiriä kiinni. Kahvi on ihanaa. Siis silloin kun se on tehty laadukkaista pavuista, on riittävän vahvaa ja siinä on kuumaa maitoa. Ei aamukahvin vertaa.

Pidän minä yhä teestäkin. Mutta paikka kaikelle: aamutee ei tunnu enää miltään. Iltapäivätee sen sijaan on yksi nerokkaimmista konsepteista koskaan, heti sen aamukahvin jälkeen.

Koska olen vasta untuvikko, etsin uusia laatuja innolla ja kokeilevalla mielialalla. Kahviharrasteeni kun alkoi laadukkaiden tuotteiden seurassa (Cafetoria roastery Lohjalta, muuten. Suosittelen!) ei minulle oikein maistu nuo Kulta Katriinat, joten himoni käy kalliiksi. Hyvää kahvia saa siis lähettää minulle, kiitos jo etukäteen.

Hankintalistalla on vielä espressopannu, pressopannu ja jauhin. Kotibaristahan vaahdottaa maidon ihan käsipelilläkin, mutta baristakoulutus, se vasta olisi jotain. Ehkä jossain mutkassa. Tosin Suomessa siihen menee vain päivä, kun ulkomailla kuulemma on ihan pitkiä koulutuksiakin. Ooh ja aah.

Mennään siis nyt ihan oikeasti kahville, lupaan kysellä kahvilatyöntekijöiltä vaivaannuttavan paljon kysymyksiä ja arvostella maitovaahtoa.

Siinä sitä on! Aamukahvia. Elämä hymyää.

Paras aiheeseen liittyvä kipale koskaan, Frankie-boy sen jo tiesi.

Ps. Maailma on täynnä ihania kahvipaahtimoita, ja teen jossain vaiheessa ekskursion, tieteen nimissä tietenkin. Otan suosituksia vastaan.

Kuvat: eatdrinkandbetracy