Tiedättekö ne tuoksut, joihin ihastuu välittömästi, mutta jostain syystä ne jäävät hankkimatta? Maailma on pullollaan ihania tuoksuja, eikä niitä kaikkia voi vain omistaa, mutta siltikin, jotkut niistä jäävät kummittelemaan. Minulle yksi näistä tuoksuista on Calvin Kleinin Euphoria. Se ilmestyi markkinoille vuonna 2005, ja muistan jo silloin ihastuneeni siihen päätä pahkaa. Siis 10 vuotta sitten. Muistan, kuinka nuuhkin rannettani mielipuolisesti Stockkan parfyymiosastolla. Olin jo kiikuttamassa Euphoriaa kassalle, kun äitini sanoi, että tuoksu ei todellakaan sovi 15-vuotiaalle. Eikä hän muutenkaan tykännyt siitä. Tästä lannistuneena vein tuoksun takaisin hyllyyn. Mutta en koskaan unohtanut sitä, ja aina tasaisin väliajoin kävin kokeilemassa Euphoriaa, ja aina vaan se tuoksui ihastuttavalta.
Tänä syksynä Euphoria alkoi kummitella minua. Erään hyvän tarjouksen myötä päätin tilata sen itselleni, ja nyt se on minun! Euphoria kuuluu ranteeseeni, se tuntuu oikealta. Tuoksu on vahva ja syvä, kypsä ja makea, mutta kuitenkin mausteinen ja puinen. Alkutuoksussa on granaattiomenaa, persimonia ja vihreitä nuotteja. Sydäntuoksussa on mustaa orkideaa, champacakukkaa ja lootusta. Pohjatuoksun muodostavat musta orvokki, ambrette, myski, mahonki ja kermaiset nuotit. Granaattiomenasta tuoksuun tulee viinimäinen sävy, ja yhdistettynä pohjanuotteihin tuoksu on jopa hieman glöginen. Euphoria on täydellinen tuoksu talveen. Omalla ihollani korostuvat kukat ja pohjanuotit. Alku on todella makea, mutta liika makeus väistyy pian ja tilalle tulee jotain mausteista ja tummaa. Tuoksun kesto on huima, ja sillage voimakas.
Tuoksun ovat nenäilleet yhteistyössä Dominique Ropion (mm. Burberry London, Dior Pure Poison, Armani Acqua di Gioa, Viktor&Rolf Flowerbomb), Carlos Benaim (mm. Armani Code, Bvlgari Jasmin Noir ja monia tuoksuja Ropionin kanssa) sekä Doc Long.
Euphoria on nimensä veroinen tuoksu - huumaava ja humalluttava. Olen onnellinen, että se vihdoin löytyy tuoksutarjottimeltani. Pullo on kuin veistos - painava ja kaunis. Euphoria on ehdottomasti tämän joulun ja talven virallinen tuoksu.
Onko Euphoria tuttu tuoksu? Joko olet valinnut tuoksun jouluun?
Kauneusbloggareiden joulukalenterin 15. luukku aukeaa! Päivän toinen luukku löytyy täältä: Dixi.
Minulle joulun tärkeimpiä tekijöitä ovat tuoksut. En voisi kuvitellakaan joulua ilman tuoksuja, sillä ne vievät joulun tunteisiin. (Ankein elämäni joulu oli se flunssajoulu, jolloin en haistanut mitään.) Ajattelinkin tänään jutustella joulun tuoksuista.
Jouluun kuuluvat mausteet. Kaneli, kardemumma, neilikka, maustepippuri, pomeranssinkuori...Kanelia ja kardemummaa käytän ympäri vuoden, sillä ne ovat suosikkimausteeni. Mutta jouluisin ne ovat yhdistettynä muihin mausteisiin jotain ihan muuta. Erityisesti nämä mausteet nousevat esille piparkakuissa, jotka ovat yksi bravuureistani. Reseptin jaan teille myöhemmin. Koti, jossa tuoksuvat jouluiset mausteet on lämmin ja kutsuva.
Kuusi kuuluu jouluun, ja sen tuoksu, joka tulvahtaa tupaan kun se tuodaan sisään, on ihanan raikas ja tuore. Rakastan havupuiden tuoksua, myös hajuvesissä, mutta parhaimmalta ne tuoksuvat tuoreeltaan ja klapeissa. Havuklapeja sytyttäessä saa nauttia ihanan kuivasta puun tuoksusta. Takkatulen ääressä on ihana tunnelmoida pimenevää iltaa ja lämpöä. (Olen aina todella ylpeä, kun saan prasun päälle. En kehtaa laittaa joka kerta Facebookiin päivitystä, jossa hehkutan onnistunutta tulta, mutta mieli tekisi.)
No hei, mitä olisi joulu ilman ruoantuoksua? Teen lanttulaatikon puu-uunissa Anja-mummuni reseptillä, ja se on täydellistä (sitä reseptiä en jaa! Salaisuuksia on oltava.) Lanttulaatikon, paistuvien pipareiden ja joulukakun tuoksu, ah. Viimeistään paistuvan kinkun tuoksu aatonaattona ja aattoaamuna saa mielen joulutunnelmaan.
Olen kynttiläihmisiä, ja niiden tuoksu saa mielen aina jouluiseksi, keskellä kesääkin. Hankin aiemmin syksyllä tuoksulyhdyn, jossa olen poltellut jouluntuoksuista öljyä. Asuntoni taitaa aika usein olla sakea savusta, kun poltan kynttilöitä, tuoksulyhtyä ja satunnaisesti suitsukkeita. Mutta lämpimät tuoksut saavat mieleni rauhoittumaan ja joulumielelle.
Perheessäni on ihan oma tuoksunsa, kun se kokoontuu yhteen jouluna. Se on sekoitus ruokaa, hajuvesiä, kynttilöitä, kuusta ja lämpöä. Ehkäpä ennen kaikkea rakkautta.
Tänä vuonna joulunajan virallinen parfyymi on Calvin Kleinin Euphoria. Siinä on ihanaa lämpöä ja mausteisuutta, ja jotenkin se tuo mieleeni glögin. Talveen kuuluvat vahvat ja mausteiset tuoksut, ja tämä on juuri sitä. Täynnä myskiä, puita, makeutta ja lämpöä, mikä sopisikaan paremmin jouluun!
Oletteko koskaan huomanneet, miten pakkasilma tuoksuu aivan omanlaiseltaan? Rakastan sen puhdasta, kylmää ja samalla täyteläistä tuoksua. Se saa havut ja savun tuoksumaan täydellisiltä, ja jouluna se saa lämpimän kodin tuoksumaan ja tuntumaan vieläkin paremmilta. Toivottavasti joulu on kylmä ja luminen, myös täällä Suomen eteläisemmässä päässä.
Viimeinen joulun tuoksusuosikki on sauna. Puulämmitteinen sauna tuoksuu ihanan kodikkaalta, ja kesällä pakastettu vihta tuo mieleen lapsuuden. Tykkään pestä hiukseni Erittäin Hienolla Suomalaisella shampoolla, sillä sekin muistuttaa minua joulusta. En yleensä sauno pitkään, mutta joulusaunassa vietän pitkän tovin, hiljaa ja hartaasti. Tykkään saunoa yksin, sillä silloin saa pohdiskella syntyjä syviä ja nuuhkia saunan tuoksua. Ja iho tuoksuu ihanalta, kun se on saunanpuhdas. Suihkussa ei vaan tule yhtä puhtaaksi. Suihkussa olen pessyt itseäni Yves Rocherin joulusaippualla ja iltaisin rasvannut käsiäni herran joulukäsirasvalla. Molemmissa on ihana
appelsiininen tuoksu.
Päivän biisi on oma coverini kappaleesta Gabriel's message. Enjoy!
Sellaisia tuoksutunnelmia. Mitkä tuoksut kuuluvat sinun jouluusi?
Onko sinulla hakusessa jouluksi täydellinen, pysyvä kirkkaanpunainen huulipuna? Look no further, sillä Lush teki sen taas.
Bongasin Santa Baby -lip tintin hyllystä, swatchasin käteen ja kiikutin kassalle. Tämä on täydellinen puna, just sopivan puhdas ja kirkas. Ja pigmenttiä riittää! Punasin huuleni, ja useiden tuntien, vesilasillisten ja pizzan jälkeenkin huulilla oli ihan kurantti puna.
Santa baby on pullollaan ihania ainesosia: siinä on muun muassa sheavoita, Reilun kaupan luomukaakaovoita, kirsikka- ja taateliuutetta, anis- ja pippuriöljyä ja persialaista limeöljyä. Punan tuoksu on mieto, mutta ihana. Huulille jää pieni makea makuvivahde, muttei suinkaan kovin voimakkaasti. Vaikka Santa Baby on supermatta, tuntuu se myös kosteuttavalta, johtuen öljyistä ja vahoista. Ja pakkaus on hauskan huulivoidemainen. Se antoi ymmärtää jotain pientä sävyä antavaa huulirasvaa, mutta ulkonäkö petti. Santa Babya pitää levittää peilin edessä. Ja en liioittele tippaakaan, kun sanon, että tämä puna kestää huulilla. Käytin babya muutaman päivän putkeen, ja nyt huulillani on todennäköisesti ikuinen stain. Ei haittaa, koska väri on nanna!
Nyt loppuvat Lush-jutut hetkeksi, alatte varmaan ajatella, että ovat ostaneet minut. Eivät sentään, tämänkin maksoin ihan omin kätösin joululahjaostosten lomassa. Santa Babyn hinta on 9,95, eli todella passeli hinta näin passelista punasta. Kyseessä on kausituote, eli tiptap ostoksille, jos tämän mielii itselleen napata.
(Ajattelin jakaa uudelleen yhden vanhan tekstin, koska sen ajatus alkoi puhutella jälleen. En tahdo saarnata tai lyödä Raamatulla päähän, vaan ennemminkin fiilistellä armoa ja lohdutusta. Sellanen disclaimer..)
Joulu on tavattoman kiva juhla. Se on niin harras. Luen jouluevankeliumin. Laulan seimen lapsesta, joka syntyy aina vaan ja uudestaan. Ostan älyttömän määrän lahjoja. "Hiljennyn" "joulun sanoman" äärelle. (Todellisuudessa katseeni etsii suklaarasiaa.)
Ja se perimmäinen syy koko joululle, se "sanoma", on ihan hukassa. Jeesus syntyi, ja kaikesta tästä on tullut vain fraasi, jota toistelen kuin kauppalistaa. Jeesus syntyi, ok ok. Jeesus syntyi, ja siellä oli se tähti. Jeesus syntyi, ja minä saan yhtenä päivänä vuodessa fiilistellä hartaana kiiltokuvia, hohdetta, suloista autuutta. Jeesus syntyi, ja puhun tapahtumasta kuin puhuisin minkä tahansa lapsen syntymästä. Hienoa, kaunista, ihmeellistäkin. Mutta se on vain lapsi. Maailmaan syntyy päivittäin 490 000 lasta. Miksi yksi olisi erityinen?
Mutta ei se ollut vain lapsi. Jeesus ei syntynyt vain, jotta jälkipolvet saisivat kauniin tarinan kerrottavaksi. Jeesus ei syntynyt tullakseen kiiltokuvaksi. Jeesus ei syntynyt vain syntymisen takia.
Jeesus syntyi, koska olen koulukiusattu. Koulukiusaaja. Musta. Valkoinen. Jotain siltä väliltä. Iso. Pieni. Ihastunut väärään mieheen. Ihastunut vääriin asioihin. Homo. Hetero. Jotain siltä väliltä. Rikas. Keskiluokkainen. Köyhä. Toinen nainen. Pettäjä. Petetty. Suosittu. Nobody. Hyväksikäytetty. Hyväksikäyttäjä. Suomalainen. Pakistanilainen. Romani. Pornoriippuvainen. Alkoholisti. Perheenäiti. Hyvä ihminen. Paha ihminen. Kristitty. Muslimi. Ateisti. Yksin. Peloissani. Epätietoinen. Epätoivoinen.
Jeesus syntyi, koska minä en jaksa. Jeesus syntyi, koska minä en pystykään tähän yksin. Jeesus syntyi kantamaan minun ihmisyyteni, kokonaan. Jeesus syntyi, koska minä olen. Jeesus syntyi, koska rakastaa minua niin paljon, etten pysty edes käsittämään sitä.
Jeesus syntyi ristiä varten. Joulun sanoma on risti ja siinä ilmestyvä Jumalan armo minua kohtaan.
Kuu vaihtui jo hetki sitten, joten on jälleen aika listailla lemppareita. Marraskuussa tuntui, että käytän samoja tuotteita koko ajan, mutta ne olivat niin kivoja, ettei fakiutuminen haitannut. Panostin aika paljon ihon hoitamiseen, sillä vaihtuvat vuodenajat ovat aina jännää aikaa. Olenkin pitänyt kauheimmat ihokatastrofit toistaiseksi loitolla, kiitos hoitorutiinien ja jonkin ihmeellisen ihosiunauksen. Tässäpä siis marraskuun lempparit, olkaa hyvät!
Siveltimet: uusi H&M:n poskipunasivellin osoittautui sangen mainioksi. Se on pehmeä, runsas ja meikän omppuposkille riittävän iso. Siitä ei lähde karvaa pestessä, peukku! Sivellin on hinta-laatusuhteeltaan oikein nappi. Makeup Revolutionin Stippling brush on päässyt kovaan käyttöön, sillä hoksasin, että kun levitän sen avulla meikkivoiteen kraaterinenääni, eivät huokoset korostu niin paljon. Myös silmänaluspeitevoiteet levittyvät kauniisti stipplaamalla. Molemmat sivelitimet ovat synteettisiä.
Ylläri, Lushilta on muutama lemppari: Breath of God on vaan ihan huikea tuoksu, ja olen kosteuttanut kroppaani ahkerasti Dream Creamilla. Gorgeous on ollut mainio naamarasva, kun ulkona alkaa olla viimaista. Iho ei ole punoittanut, rasvoittunut tai kuivunut ollenkaan tämän voiteen käytön aikana.
Cashmere haze -vartalovoide. Jälleen kerran tämä tuoksu! Tällä kertaa vartalovoiteena, joka levittyy ja imeytyy ihanasti, ja jättää ihon pehmeäksi ja täydellisen tuoksuiseksi. Tämä tuoksu on toki vähän surumielinen, mutta myös turvallinen ja tuttu.
Lumene True Passion -huulipunat. Ah, nämä ovat vaan ihania. Varsinkin punainen on viihtynyt huulillani tiuhaan. Se jättää jälkeensä kauniin stainin ja näyttää vaan hyvältä.
Lumene Gel Effect -kynsilakka, 170 Tummaa viiniä. Ihana, kahdella kerroksella peittävä, viininpunainen lakka! Marraskuun turvasävy, joka on jotenkin sopivan neutraali, ja enemmän tyyliäni kuin kirkkaanpunaiset kynnet.
Thayer's Rose petal & Witch hazel -kasvovesi. Tämä on kultaa! Yksi parhaista kokeilemistani kasvovesistä, ja minua harmittaa, että tämä alkaa vedellä viimeisiään. Pitääkin tehdä tilaus iHerbiin piakkoin. Raikastaa, puhdistaa, ei kuivata, pienentää huokosia. Suosittelen tätä ihan jokaiselle.
Kuuntelin marraskuussa jo härskisti joululauluja, joten kuukauden lempparibiisi voi olla vaikkapa Sufjan Stevensin "That was the worst christmas ever!"
Itsenäisyyspäivän vietin perinteisesti veikkani kanssa syöden ja hengaillen kotioloissa, mutta halusin silti panostaa meikkiin, koska muutaman sairastelupäivän jälkeen olo oli turhan nuhruinen.
Kokeilin uutta tapaa taiteilla luomiväriä luomille. Tuollainen isompi siipi sopii silmiini mainiosti, eli ideaa kannattaa jalostaa.
Tuotteista sen verran, että luomivärit ovat Makeup Revolutionin paletista ja nappi on tummanvihreä, mutta jostain syystä väri on luomilla harmaa. Trippy. Huulilla Inglotin kynähuulipuna, sävyn nimi kadonnut aikojen saatossa. Korvissa yhdet lempparikorviksistani, ne ovat H&M:ltä.
Semmonen naama! Mites siellä päässä meni itsenäisyyspäivä?
Lush viikko päätetään tuoksujen kanssa. Suosikkini testiin saamistani tuotteista ovat nimittäin nämä kaksi suloista purnukkaa: kiinteät parfyymit Imogen Rose ja Breath of God. Molemmat tuoksut sopivat makuuni aivan täydellisesti. Niissä on kummassakin luonnetta ja twistiä.
Imogen Rose on viaton ja pehmeä ruusutuoksu, joka aukeaa ruusun, bergamotin ja basilikan voimin. Pohjalla on puuterista pihkaa, ambrettea, vetiveriä ja tonkapapua. Alkutuoksu on raikas ja puuterinen, ja lopulta tuoksu muuttuu pehmoisen pumpuliseksi ja makeaksi. Imogen Rose on kerrassaan miellyttävä tuoksu, ja varsinkin kiinteä parfyymi jää iholle hempeänä. Simon Constantine loi tuoksun tyttärensä kunniaksi, mikä lisää tuoksun söpöyttä. Imogen Rose ei ole pehmeydestään huolimatta mikään unohdettava tuoksu, vaan se on omaperäinen.
Breath of God on nimeään myöten ylevä tuoksu. Se on puinen, savuinen ja makea, mutta kuitenkin raikas ja aromaattinen. Tuoksu aukeaa savuisena, suitsukkeisena ja omalla ihollani jopa tervaisena. Savun alta alkaa paljastua mausteisia ja havuisia nuotteja. Lopulta kaikki nämä sulautuvat sitruksien, ruusun, nerolin, ambran ja ylang-ylangin kanssa makeaksi ihotuoksuksi. Tuoksussa on myskisyyttä, puita ja makeutta. Breath of God on omaperäinen unisex tuoksu. Lushin sivuilla sitä kutsutaan mietiskelijän tuoksuksi. Voisin hyvinkin kuvitella hankkivani Breath of Godin myös suihkeena, se tuntuu niin minulta.
Kiinteät tuoksut toistuvat iholla pehmeinä, sillä niistä puuttuu alkoholi. Niiden pysyvyys on keskiluokkaa, ja ne muuttuvat todella nopeasti pehmeiksi. Niissä ei ole valtavaa sillagea, joten niillä ei saa aikaan övereitä. Pakkaukset näissä ovat todella kauniita, niinkuin Lushilla aina. Suosittelen tutkiskelemaan Lushin tuoksuja, sillä monet niistä ovat todellisia helmiä.
Tänään hoidetaan kasvojen ihoa! Sekaihoni on välillä tosiaankin sekaisin. Joskus se kuivuu, joskus rasvoittuu ja puskee epäpuhtauksia, huokoset ovat valtavia kraatereita ja silloin tällöin väri on epätasainen. Huolellisella hoidolla pidän pahimmat sekoilut kurissa; puhdistan ihoni joka ikinen ilta, kosteutan sisäisesti ja ulkoisesti, yritän haukata happea päivittäin. Tärkeimpiä tuotteita ihonhoidossa on kunnollinen kosteusvoide.
Olen ihastunut luonnonöljyihin jo aikoja sitten, mutta päivävoiteena monet niistä ovat hieman liian tuhteja. Siksi on ihanaa, että on olemassa Gorgeous: siinä on runsaasti öljyjä, mutta joukossa on muitakin ihoa helliviä ainesosia, jotka keventävät öljyjä.
Gorgeous on Lushin mukaan hienoin kosteuttaja, jota on koskaan tehty. Siinä on ihon joustavuutta ylläpitävää nerolia, ravitsevia ja suojaavia kylmäpuristettuja luomuöljyjä: oliivi-, kookos-, avokado-, iltahelokki-, vehnänalkio-, ja viinirypäleensiemenöljyä, entsyymi- ja vitamiinipitoisia tuorepuristettuja hedelmämehuja, ja kaiken hyvän aateloittaa mirha. Tarina kertoo, että voide on alunperin suunniteltu Prinsessa Dianalle, joka kärsi aikuisiän aknesta. Voide on siis mitä parhain välillä näppyläiselle sekaiholle, kuten minulla.
Voide on kaikista ainesosistaan huolimatta todella kevyentuntuista, ja imeytyy ihoon salamannopeasti. Iho jää pehmeäksi ja kuulaaksi, eikä voide ala rullata meikin alla. Iltaisin lisään ekstratehoa voiteeseen levittämällä alle seerumia. Voiteen tuoksu on voimakas, ja jakanee mielipiteet. Voimakkaimmin tuoksuu neroli, mutta alta voi havaita myös kookosta ja mirhaa. En ensin pitänyt tuoksusta, mutta parin käyttökerran jälkeen totuin ja aloin pitää siitä. Ja lopputulos on ihana. Olen todella ihastunut Gorgeousiin, ainoa miinus tuotteessa on sen hinta: 45 grammaa voidetta maksaa 70 euroa. Mutta voide on niin upea, että suosittelen kokeilemaan sitä silti. Gorgeous on myös riittoisaa, eli pieni purnukka kestää varmasti kauan.
Vaikka talvi ei suoranaisesti helli meitä, huomaan silti ihoni kaipaavan jo vähän enemmän kosteutusta. En kuitenkaan ole supervartalovoiden kohderyhmää, joten vartalorasva saa olla jotain kevyen ja paksun välissä.
Tähän tarpeeseen vastaa Lushin Dream Cream. Se on ärtyneelle iholle suunnattu kevyen tuntuinen voide, jossa on kuitenkin runsaasti kosteutustehoja. Voide on tehty kauramaitoon (ihan totta, se keikkuu incissä ykkösenä!) ja siinä on laventelia, kamomillaa, oliiviöljyä, ruusuöljyä sekä kaakaovoita, jotka yhdessä rauhoittavat jo kosteuttavat. Voide tuoksuu voimakkaasti laventelilta ja kamomillalta, ja siksi levitänkin sitä iholleni mieluiten illalla.
Dream Cream levittyy iholle ihanasti - se on keveää ja liukasta, ja imeytyy nopsaan. Voimakas laventelin tuoksu ei jää iholle, vaan jäljelle jää ihana ja mieto kauramadon ja kaakaovoin tuoksu. Ja miten pehmeäksi iho jääkään! Ah!
Ja taas ihan mahtavaa huumoria!
Ps. Muistakaahan, että kun palautat viisi mustaa purnukkaa Lushin myymälään, saat tuorekasvonaamion vaihdossa. Mahtava diili!
Tänään samassa postauksessa kaksi suihkutuotetta: Happy Hippy ja Rub rub rub -suihkusaippuat.
Happy Hippy on kerrassaan iloinen suihkugeeli. Siinä on pirteä greipintuoksu, joka auttaa heräämään pimeinä aamuina. Happy Hippy on koostumukseltaan hauskan hyytelömäinen, ja pieni määrä on todella riittoisa. Se sisältää greippiä, niin mehun, veden kuin öljynkin muodossa. Lisäksi siinä on bergamotti- ja frankinsensiöljyä sekä maitohappoja. Happy Hippy pesee suht tehokkaasti ja huuhtoutuu iholta helposti, mikä, jälleen kerran, on minun silmissäni plussaa. Iho ei kuitenkaan tunnu superkuivalta pesun jälkeen. Tuoksu on sen verran freesi, että pojatkin tykkää.
Rub Rub Rub on suihkusaippua ja kuorinta samassa. Se on ihanan sinistä, kukkaiselta tuoksuvaa, paksuhkoa ja kosteuttavaa. Kuoriva ainesosa siinä on mineraalirikas merisuola, joka on kuitenkin riittävän pieninä kiteinä, joten se liukenee iholla aika nopsaan. Rub Rub Rub ei siis suinkaan ole mikään kuivattava megakuorinta, vaan kuorii hellävaraisesti. Se tuoksuu valkoisilta kukilta, eli mimosalta, jasmiinilta ja appelsiininkukalta. Tuoksu on ihana ja naisellinen. Tuotetta voi käyttää myös shampoona, jos haluaa ekstrapuhdistusta päänahalle. Toimii. Varovaisena vihjeenä sanon, ettei kannata käyttää tätä kuorintaa iholle, jossa on haavaumia. Kirveltää.
Happy Hippy ja Rub Rub Rub ovat molemmat vegaanisia.
Tänään estradille nousevat kaksi vallan ihanaa shampoota, Fairly Traded Honey ja I Love Juicy. Olen käyttänyt useita Lushin palashampoita, joten olin iloinen saadessani kokeilla välillä nestemäisiä shampoita.
Fairly Traded Honey on kosteuttava ja pehmentävä shampoo, joka saa voimansa sambialaisesta reilunkaupan hunajasta, pellavansiemenlimasta ja eteerisistä kukkaisöljyistä. Peräti 50% shampoosta on hunajaa ja 20% pellavansiemenlimaa. Nämä raaka-aineet kosteuttavat tehokkaasti, ja pehmentävät karheaa kuontaloa. Ja koska hunaja on, öö, itsestäänsäilyvää, ei tuotteeseen ole lisätty säilöntäaineita. Shampoo ei ole supervaahtoutuva, mikä tekeekin siitä hellävaraisen. Siinä on kuitenkin riittävästi pesutehoja. Hennaamisen jäljiltä tukka kaipaa aina välillä kunnon kosteuspommeja, ja tämä shampoo on juuri sellainen. Hiukset eivät kuitenkaan jää littanoiksi, vaan ovat kuivuttuaan ilmavat ja kiiltävät. Tuoksu on voimakkaan hunajais-kukkainen, ja jostain syystä sahtimainen.
I Love Juicy sen sijaan on superpesevä ja -vaahtoutuva shampoo. Siinä on tuoreiden hedelmien entsyymejä, jotka putsaavat rasvoittuvan päänahan tehokkaasti, mutta hellävaroen. I Love Juicyssa todella on hedelmämehuja: tuorepuristettua appelsiini-, ananas-, papaija-, mango-, ja kiivimehuja. Tuoksu on makea ja ihana. Shampoo on riittoisaa tavaraa, eli pieni pullo kestänee kauan. Se vaahtoutuu ja levittyy helposti, ja huuhteleminen on helppoa. Hiuksista tulee puhtaat, kiiltävät ja hyväntuoksuiset. Tekisi mieli maistaa tätä shampoota, mutta ehkä pitäydyn ulkoisessa nauttimisessa. (Vaikka ei siinä, olen maistellut saippuoita joskus lapsena, erityisen herkullisena muistan The Body Shopin mansikka-saippuan...) I Love Juicy on vegaaninen.
On pakko sanoa, että kaikki kokeilemani Lushin hiustenhoitotuotteet ovat olleet erinomaisia! Karma, Seanik, Soak and Float, Godiva, Trichomania sekä tämän kirjoituksen shampoot ovat kaikki aivan loistavia shampoita hiusten erilaisiin tarpeisiin. American Cream sen sijaan on ehkäpä universumin herkullisin hoitoaine, ja hennapalat toimivat erinomaisesti. Kannattaa siis ehdottomasti tsekata Lushin todella laaja hiusosasto.
Tänään käsittelyssä kaksi paksua kosteuttajaa. Ultrabalm on Lush-klassikko. Se on jokapaikan superkosteuttava voide. Superbalm taas on Ultrabalmiin perustuva päänahalle tarkoitettu voide, joka lupaa pelastaa hilseilevän ja kutisevan päänahan.
Ultrabalm on kolmesta vahasta koostuva superkosteuttaja. Sitä voi levittää kaikkeen, mikä kuivuu ja hilseilee. Candelilavaha ja luomujojobaöljy suojaavat ja sitovat kosteutta ja ruusuvaha hoitaa ärtyneisyyttä. Ultrabalm kosteuttaa todella tehokkaasti, ja ainakin minulla karseat kantapäät muuttuivat vähemmän karseiksi, ja kuivat huulet paranivat hetkessä. Jään innolla odottamaan talvea, kun iho alkaa kuivua enemmän. Lushin sivuilla ihmiset kehuvat, että voide auttaa silloinkin, kun Hydrokortisoni ja Bepanthen eivät. Rakkulat, itikanpuremat, kuivat limakalvot, vauvat. Kaikki tykkäävät. Tuotteen tuoksu ja koostumus eivät ole superihania, mutta ne katoavat nopeasti levittämisen jälkeen.
Superbalm lupaa auttaa päänahan hilseilyyn, kutinaan, kuivuuteen ja ärtyneisyyteen. Sen kookosöljy, kamomilla ja kandelillavaha kosteuttavat ja hoitavat, ja laventeli rauhoittaa. Voiteessa on myös ruusua, salisyylihappoa ja kamomillaa. Paksua voidetta hierotaan päänahkaan, ja annetaan vaikuttaa vähintään 20 minuuttia, mutta superkuivaa päätä voi hauduttaa mainiosti yön yli. Superbalmin tuoksu on luonnonkosmetiikkamainen ja suhteellisen mieto. Laventeli tuoksuu rasvassa voimakkaimmin, joten laventelininhoajille en tätä suosittele. Itse olen hulluna laventeliin, joten tuoksu ei minua haittaa.
Superbalm totta vie kosteuttaa päänahkaa. Näin syksyisin huomaan, että päänahka alkaa kuivua, varsinkin kun tukkaa pesee, ja välissä käyttää kuivashampoota ja muita muotoilutuotteita. Superbalm rauhoitti kutinaa hetkessä, ja tukka tuntui terveeltä. Shampoota piti vaahdottaa hiuksiin kahdesti, mutta sen jälkeen tukkaan ei jäänyt rasvaista tunnetta. Kuivapäinen kaverini, kokeile tätä.
Lushin tuotteet ovat paitsi ihania ja laadukkaita, myös todella hauskoja. Minuun vetoaa tuotteiden huumori. Niillä on hauskoja ja osuvia nimiä, jotka saavat hymyn huulille.
Lush valmistaa kaikenlaisia saippuoita, ja erikoisin heiltä löytyvä koostumus on ehdottomasti suihkuhyytelö. Sain kokeiluun Needles and pine -jellyn, joka on iso pala tutisevaa, vihreää hyytelöä. Nimen viittaus vanhaan hittiin hymyilyttää, mutta ihan tosissaan alkaa naurattaa suihkussa, kun tämän kaverin nappaa käteensä ja alkaa pestä itseään. Hei oikeasti, miten tätä käytetään? Tutiseva flubber meinaa tippua käsistä, mikä oikeastaan on osa sen viehätystä. Koska harvoinpa suihkussa hihittelee näin makeasti. Hyytelöstä voi myös leikata palasia, mutta miksi ihmeessä tekisin niin??
Needles and pine on kunnianosoitus Suomen metsille. Siinä tuoksuvat sypressi ja männynneulaset, ja se on ilmeisesti limited edition -tuote. Nettikaupasta tämä tuote olikin loppu. Jelly vaahtoaa pehmeästi, ja liukuu iholla hyvin. Se pesee, muttei kuivata. Se ei myöskään jää iholle pyörimään, vaan huuhtoutuu pois. (Inhoan suihkusaippuoita, jotka eivät meinaa peseytyä pois!) Ja se tuoksu! En tiennyt tarvitsevani havuntuoksuista saippuaa, mutta ah, miten ihana se onkaan. Se on rauhoittava ja tuttu. Aika moni suomalainen jakanee kokemukseni havumetsän tuoksun nostalgisuudesta ja rauhoittavuudesta. Tuote on ehdottomasti unisex, eli veljesi/isäsi/miehesi taatusti tykkää tästä. Kotiväki tykkäsi tuoksusta yksimielisesti. Tuoksu jää ihanasti viipyilemään kylppäriin ja iholle suihkun jälkeen. Jos Lush valmistaisi Needles and pinesta hajuveden, ostaisin sen.
Tuttuun tapaan tuotteen inci on siistiä luettavaa. Heti ensimmäinen ainesosa on havupuu-uute. Tarkemman listauksen löydät tästä: KLIK.
Pistetään päivän biisiksi se Needles and pins. Lisää nostalgiaa.
Ovatko suihkuhyytelöt tuttuja? Tykkäätkö hyytelöstä? (Minä tykkään, hyytelö on herkullista!)
Ajattelin alustaa tulevaa Lush-viikkoa jutustelemalla vähän Lushista. Aika monelle Lush on tuttu huumaavista tuoksuistaan ja hauskoista väreistään, eikä kukaan kosmetiikkablogeja lukenut ole voinut välttyä Snow Fairy -hehkutukselta. Okei okei, me bloggaajat hehkutetaan aika paljon vähän kaikkea, mutta trust me, Lush ansaitsee kaiken mahdollisen hehkutuksen. KAIKEN.
Kyseessähän on englantilainen vuonna 1995 perustettu kosmetiikkayritys, jonka päämaja on Poolessa. Lush on yritys, joka uskoo käsityöhön, tuoreuteen, laadukkaisiin raaka-aineisiin, eettisyyteen ja inhimillisyyteen. Yksi tekijä yhtiön alkutaipaleella oli itse Anita Roddick, The Body Shopin perustaja. TBS osti raaka-aineita ja tuoteseoksia Lushin isältä ja äidiltä, Mark Constantinelta ja Liz Weiriltä. Tämä tapahtui 1980-luvulla, kun TBS oli vielä itsenäinen yritys. (Nykyisinhän The Body Shopin omistaa kosmetiikkajätti L'oreal.)
Lush on itsenäinen yritys, jonka periaatteena on ostaa raaka-aineita eettisistä lähteistä pientuottajilta. Tuotteita valmistetaan Isossa-Britanniassa ja Kanadassa pienissä erissä eri liikkeiden tílausten mukaan, sillä näin varmistetaan tuotteiden tuoreus. Monet Lushin tuotteet myydään ilman pakkauksia, ja mustat muovipakkaukset ovat kierrätysmuovia, ja ne voi palauttaa takaisin pestyinä myymälään. Viidestä purkista saa vastineeksi tuorekasvonaamion! Shampoopaloihin voi ostaa metallisia rasioita, jotka voi aina täyttää uudella shampoolla. Pakkauksettomuushan on ympäristön kannalta tosi jees.
Yksi Lushin suurimpia eetoksia on eläinkokeettomuus. Se ei osta raaka-aineita, joita olisi testattu eläimillä, ja pitää huolen, että jokainen porras todellakin on eläinkokeeton. "Tested on humans, not animals" on yksi iskulauseista. Lush on myös lopettanut epäeettisen palmuöljyn käyttämisen, sillä sen valmistamisen takia kaadetaan aivan suunnattomat määrät sademetsää. Monet tuotteet ovat vegaanisia, ja kaikki ovat vegetaarisia. Lush tykkää muutenkin osallistua hyväntekeväisyyteen, ja vuonna 2014 yhtiö lahjoitti eri kohteisiin 3,8 miljoonaa puntaa.
Lush on täysin avoin raaka-aineidensa ja niiden historian kanssa. Yhtiö ei harrasta hämärää vehkeilyä, eli asiakas voi luottaa siihen, että tuotteiden ainesosat ovat kakki näkyvillä. Lush valmistaa tuotteensa luomuhedelmistä- ja vihanneksista, eteerisistä öljyistä ja turvallisista synteettisistä raaka-aineista. Lushin valikoimiin kuuluu erilaisia saippuoita, shampoita, voiteita, kasvojenhoitotuotteita, hajuvesiä, hiusvärejä ja värikosmetiikkaa. Tuottteet ovat paitsi värikkäitä, hyväntuoksuisia ja hauskoja, myös ennen kaikkea toimivia. Omia suosikkejani ovat shampoopalat, hajuvedet ja saippuat. Kasvosaippuat ovat aivan mahtavia, kuten ovat myös shampoopalat. Lushin tuotteiden huumori vetoaa minuun aivan sikana, mutta tästä lisää myöhemmin. Aikaisemmin kirjoittamiini Lush-juttuihin pääset tästä: KLIK!
Lisää tietoa saat Lushin omilta sivuilta sekä ihan Wikipediasta. Kannattaa myös napata mukaan Lush Times -lehti, jossa on mielenkiintoisia artikkeleita mm. tuoksujen raaka-aineiden alkuperästä, ympäristöystävällisestä viljelytekniikasta ja musiikista Lushin myymälöissä. Mukaan saamassani lehdessä oli niin paljon mielenkiintoisia juttuja, että niistä pelkästään saisin aikaan monta referaattia. Säästän teidät kuitenkin tällä kertaa...;)
Tällaisella pohjustuksella Lush-viikkoon! Millaisia ajatuksia sinussa heräsi? Kiinnostaako eettinen kosmetiikka?
Marika haastoi minut haastelemaan vähän syvällisempiä. Tykkään hirmuisesti lukea tällaisia juttuja, ja toki myös kirjoittaa, sillä olen aikamoinen keittiöpsykologi-piisamirotta-taivaanrannanmaalari. Kolmeen kysymystä, joita on hyvä pohtia itse kunkin. Koitin pitää vastaukset jotenkin koherentteina, vaikka hevonpaskageneraattori meinasikin käynnistyä. Kuvat randomotoksia.
1. Mistä olet kiitollinen juuri nyt?
Monestakin asiasta! Perheestä, ystävistä, kaikesta maallisesta hyvästä, musiikista, ihanasta seurakuntakodista, tästä blogista ja lukijoista, siitä, että saan tehdä sitä mitä rakastan. Kirjoista, kosmetiikasta, ruoasta, tulevasta joulusta, kaikesta kauniista, maailmasta, luonnosta, hyvistä asioista. Kaiken raskaan keskellä on ihana löytää kiitettävää pienistä asioista. Jonkun mielestä tämä on ehkä pinnallista ja haihattelua, mutta olen kiitollinen siitä, että saan toteuttaa itseäni ottamalla kuvia, fiilistelemällä tuoksuja, meikkaamalla ja kirjoittamalla tätä blogia. Ette uskokaan, millainen henkireikä tämä blogi on minulle ollut tämän vuoden aikana. Ennen kaikkea olen kiitollinen Jumalalle, joka on tämän kaiken hyvän antaja.
Olen sitä sorttia, joka kiinnittää liian helposti huomiota niihin ikäviin juttuihin ja märehtii omaa kurjuuttaan, vaikka lopulta elämässä on niin paljon hyvää ja kaunista. Siinä saisin kyllä tehdä parannusta.
2. Minkä valinnan tai asian haluaisit muuttaa elämässäsi, jos pystyisit?
Olisin hoikempi ja varakkaampi, mutta en tiedä, tekisivätkö nuo asiat minua yhtään sen paremmaksi tai onnellisemmaksi ihmiseksi. Eli en oikeastaan mitään merkittävää. Joo, mokailen isosti ja vähemmän isosti, mutta kaikki se kuuluu elämään. En olisi minä, jos jokin asia menneisyydessäni muuttuisi. Sitäpaitsi, asiat, joita oikeasti haluaisin muuttaa, eivät ole mitenkään hallinnassani. No, jossitellaan, mutta olisin aika onnellinen, jos saisin vielä pitää isovanhempani luonani. Mutta sekin on osa elämää, se että se päättyy.
3. Mikä sinun mielestä on elämän tarkoitus?
Hyvä kysymys! Mietin tätä aika harvoin, sillä se tuntuu niin itsestäänselvältä. Elämän tarkoitus on rakastaa, jättää jälki ihmisiin, tehdä hyvää, nauttia kaikesta hyvästä, tanssia, laulaa, itkeä, nauraa, antaa Jumalan johdattaa, seikkailla, välillä levätä, saada anteeksi, antaa anteeksi, uskoa, olla kiitollinen, auttaa niitä, jotka kaipaavat apua, ottaa itse apua vastaan, pitää huolta rakkaistaan ja ympäristöstään. Niin ja elämän jatkuvuuden kannalta lisääntyä, vaikka olenkin tuon konseptin suhteen vähän epävarma. Mottoni on ollut jo kauan "give grave only bones" ja se on kyllä mielestäni erinomainen motto.
