sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Teiniangstia, ystävät!

"Myydään: elämä 50 p.

Kaikkein tyhmintä on puhelinmyyjät, lomat ja työttömyys. Mutta vielä typerämpää on ulkopuolisuus, junasta tipahtaminen, pakkoystävällisyys ja tulevaisuudettomuus, sehän ei ole ede sana. Silmissä vilistää joku ihme Tukholman ostoskatu, en mä sinne tahdo, mä tahdon uudistua ja repiä ääliöitten aivot ja syöttää korpeille ja polttaa vaniljasikareita ja saada keuhkosyövän ja KUOLLA 27-vuotiaana kuten kaikki suuruudet, koska mä olen suuruus ja loistava ja voittamaton ja älykäs ja parempi kuin kukaan muu IKINÄ.

Tällasta tänään, bienvenue vaan, älytön blabberismi ja lii-oittelu."

Hei, olen Fanni 17 vee, ai kuinnii angstinen? 


Päivän asu. NOT. 

Angstin kruunaa luonnollisesti vanha kunnon Nirvana. Angstia viikkoosi!

perjantai 25. tammikuuta 2013

On viikkoja ja on viikkoja

Alkaa tuntua, että aina minä valitan. Ja kun lopulta lähes kaikki omat ongelmat on näitä hashtag first world problems -keissejä. Mitä minä huutelen, on mulla ruokaa ja vaatteet.

Toisaalta, sitten kun risoo, niin antaa risoa. Itse en ainakaan ole oman elämäni Äiti Teresa. En ota vastoinkäymisiä vastaan stoalaisen tyynesti. Mä hajoilen ja rankasti. Välillä palaa vastukset aivan totaalisesti. Elämä on joskus yhtä ebin paskamyrskyä. Ja vaikka tämä ei ole kristillistä ensinkään: on olemassa paskoja paskoja ihmisiä, joille toivotan ikäviä juttuja ja joita tekisi mieli potkaista kalleuksille.

Ennen kuin kukaan alkaa epäillä, että minulla on aggressio-ongelmia, sanon, että VAROKAA. Eikun ei vainen. Ei mitään hätää. On vaan vähän kaikenlaista. Kaikessa kuitenkin näkyy aina hauskasti Jumalan kaikkivoipaisuus. Hän on minun puolellani, vaikka en aina toimi kriisitilanteissa rakentavasti, vaan huutelen törkeyksiä ja manaan kuin shamaani. Ja kai tämäkin on niitä kuuluisia kasvun paikkoja. Mutta kun en tahtoisi kasvaa. Kiukutteleminen on helpompaa. Helpompaa olisi soittaa muutama äkäinen puhelu ja haukkua ja kiljua ja potkia ja itkeä ja kiroilla ja mennä maahan makaamaan ja juosta alasti pihalle ja nyrkätä koko talo hajalle.

Tänään kannoin 150X100 (siis aika isoa) maalauskanvaasia pitkin Mannerheimintietä, tuuli nappasi siihen kiinni enkä tahtonut päästä eteenpäin, ja mietin, että on tässäkin taiteilijaelämää. Jokainen vastaantulija kuitenkin hymyili tai ainakin seurasi uteliaana epätoivoista taistojen tietäni. Se hymy tarttui. Illalla jo nauratti, kun kymmenen lasta maalasi tuolle kanvaasille ja nautti väreistä ja yhdessä touhuamisesta. Ei lopulta huono päivä ollenkaan.


Kun tuntuu ihan totaalisen kamalalta ja toivottomalta, ei auta kuin kääräistä lempparihuivi kaulaan ja yrittää pysyä pystyssä. Sillä kyllä minä pysyn, korvassakin kun roikkuu tuo elämäni kainalosauva.

Niin, ja kun pääsee tekemään näinkin siistejä juttuja, kuin minä pääsen tekemään, tulee aika siunattu fiivis. Katsos, kun klarinetti kaivettiin naftaliinista.

(Huivi H&M, miesten syysmallistoa, in case you wonder...)

tiistai 22. tammikuuta 2013

Blurry

Elämä on melkoista. Valo lisääntyy, hektisyys, kaupunki, äänet ja elämän määrä. Jos pysyn perässä, onnittelen itseäni.

Kamera tallensi ihan jotain muuta kuin piti. Tästä piti tulla asukuva, tai mikälie. Tykkäsin kuvasta kuitenkin enemmän näin. Suhmurainen, viininpunainen haamu. Sellainen minä olen.


Onnea eläimiinne ja lopun aikoihin! (Messiaen soimaan kullat!)

tiistai 15. tammikuuta 2013

Päivän musiikkikappale

No niin, historian lehdet havisevat: Fanni Laurella on SoundCloudissa. Menkääs kuulemaan, sinne tuotan jotain musiikkia, jos en ylettömän taajaan, niin ainakin harvakseltaan.

https://soundcloud.com/fanni-laurella

Pehmeetä viikkoa, toverit!

Ps. Kuulen mielelläni kommentteja. Negiksiäkin.

lauantai 12. tammikuuta 2013

Prayer for the weekend

I bind unto myself today
The strong Name of the Trinity,
By invocation of the same,
The Three in One and One in Three.

I bind this day to me for ever.
By power of faith, Christ's incarnation;
His baptism in the Jordan river;
His death on Cross for my salvation;
His bursting from the spicèd tomb;
His riding up the heavenly way;
His coming at the day of doom;
I bind unto myself today.

I bind unto myself the power
Of the great love of the cherubim;
The sweet 'well done' in judgment hour,
The service of the seraphim,
Confessors' faith, Apostles' word,
The Patriarchs' prayers, the Prophets' scrolls,
All good deeds done unto the Lord,
And purity of virgin souls.

I bind unto myself today
The virtues of the starlit heaven,
The glorious sun's life-giving ray,
The whiteness of the moon at even,
The flashing of the lightning free,
The whirling wind's tempestuous shocks,
The stable earth, the deep salt sea,
Around the old eternal rocks.

I bind unto myself today
The power of God to hold and lead,
His eye to watch, His might to stay,
His ear to hearken to my need.
The wisdom of my God to teach,
His hand to guide, His shield to ward,
The word of God to give me speech,
His heavenly host to be my guard.

Against the demon snares of sin,
The vice that gives temptation force,
The natural lusts that war within,
The hostile men that mar my course;
Or few or many, far or nigh,
In every place and in all hours,
Against their fierce hostility,
I bind to me these holy powers.

Against all Satan's spells and wiles,
Against false words of heresy,
Against the knowledge that defiles,
Against the heart's idolatry,
Against the wizard's evil craft,
Against the death wound and the burning,
The choking wave and the poisoned shaft,
Protect me, Christ, till Thy returning.


Christ be with me, Christ within me,
Christ behind me, Christ before me,
Christ beside me, Christ to win me,
Christ to comfort and restore me.
Christ beneath me, Christ above me,
Christ in quiet, Christ in danger,
Christ in hearts of all that love me,
Christ in mouth of friend and stranger.

I bind unto myself the Name,
The strong Name of the Trinity;
By invocation of the same.
The Three in One, and One in Three,
Of Whom all nature hath creation,
Eternal Father, Spirit, Word:
Praise to the Lord of my salvation,
Salvation is of Christ the Lord.
 
(Pyhän Patrikin rintakilpi)

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

My wallet's too small for my fifties, and my diamond shoes are too tight!

Alkanut vuosi ei ole kohdellut minua ihan silkkihansikkain. Tai ainakaan tämä viikko.
Jos vaikka pyörä varastettaisiin. Tietokone alkaa hajoilla omia aikojaan. Tavarat tippuu, ruokaa menee paidan sisään, silmälasit jää kotiin, kännykkä alkaa olla entinen. Ihokin kiukuttelee. Dave Lindholmin sanoin: kaikki menee seinään. Niin, hupaisana vihoviimeisenä naulana, tikkuna, tai potkuna munille istuin tänään sporassa lämpöiseen kusenlämmittämään penkkiin.

...Ensimmäisen maailman ongelmia, ai kuinnii?

Silloin, kun tuntuu, että kaikki on minua vastaan, huomaa ystävien ja perheen merkityksen. Kuinka pari ihan tavallista koti-iltaa huippunaisten kanssa saavatkin huulipielet ainakin vähän ylemmäs. Ja lopulta, elämä on aika jees. Häsäilyistä ja väsäilyistä huolimatta. Kaik pruukaa järjestyä, väittävät. 





Ei se piirakkakaan ihan onnistunut. Mutta niin käy joskus. 

No, jos vaikka päivän biisi: jos In between the days ei piristä, niin ei sen ehkä kuulukaan. The Cure ja verraton kasariestetiikka.

Ei se siitä.

Ps. Otsikko on tietenkin taattua Chandler Bingiä.

torstai 3. tammikuuta 2013

Kiehl's ja tuoksurakkaus

Kiehl'sin tuoksuvalikoima, ainakin Suomessa, on aika rajallinen. Mutta millainen valikoima! Toki aiemmin hehkuttamani Original Musk, jonka muuten ostin itselleni joululahjaksi, on täydellinen ja Se Oikea.

Mutta ottivat ja yllättivät, nuo rasvakauppiaat! Suhteellisen uusi Aromatic Blends -sarja on vietävän hyvä sekin! Sarjassa on kolme melkoisen hyvää tuoksua. Tuoksuja ei kaupata hajuvesinä, vaan "aromatic misteinä." Testaukseen sain Orange flower & lychee -tuoksun. Odotin tuoksua, joka tulee ja menee, mutta tämähän pysyi aika hyvin. Kehitysvaiheita siinä ei sinänsä ollut, mutta en edes odottanut monimutkaista tuoksua. Keväämmällä tuoksu löytääkin ehkä uuden kodin, on se sen verran suloinen. Ja yllättävää, hedelmäinen. (Hedelmätuoksut - ei mun juttu!) Myös Vanilla & Cedarwoodia olen nuuhkinut yhden ystäväni lähellä. Ihana on, vähän savuinen vanilja. Ja se Figleaf & Sage, freesi ja hiukan maskuliininen. Voi minua.


Kiehl'sin muuhun kosmetiikkaan en ole juuri tutustunut, mutta ne hajuvedet puhuvat äänellä, jonka kuulen. Hengellä jonka haistan. Ja näyttävät kauniilta. Yksinkertaisia, tyylikkäitä, vanhanaikaisia pulloja.

Ai niin, onhan niillä ne tuoksuöljytkin. Peukut pystyyn Kiehls'ille. Nuuh!

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Loma kotona

En ole tehnyt lomalla mitään. Tavoite saavutettu! Kotona on ollut siistiä vaan hengailla ja roikkua päämäärättömästi.


Toki olen istunut takkatulen ääressä. Kyllä se lasketaan tekemiseksi.


Tietenkin järjestin kirjat kivasti. Kirjojen ainut funktio ei nääs ole tulla luetuiksi, ei. Ne ovat kauniita, niitä on kiva hypistellä, niissä voi uida, niihin voi kaivautua kuin myyrä ja antaa niiden ropista sateena päälle. Ahne hamstraaja täällä, hei. Hyllyssä muuten lapsuuden suosikkeja: Tiheikön väki ja Petteri Kaniini. 


Olen nauttinut kosmetiikkakaapistani. Tätä kaipaan Helsingissäkin. Huomaa tyhjä tila valokuvakehyksissä. Elämän pitää aina olla vähän Tabula Rasa.


Olen juonut runsaasti teetä, vähemmän kahvia. Mellow-mielentila, nääs. Ostin testiin Higher Living -merkin Sweet chili -teetä. Se on makoisaa! Toisaalta, kaikki on makoisaa Tiheikön väki -mukista. (Huomaa, samaan kappaleeseen kolme väliennenväliviiva -viivaa)


Kissakevennys! On se sellainen veijari. Lomalla ehtii rapsutella kisukaveria. Purr!

Muutama päivä vielä lomaa jäljellä, ihanaa. Rentoutukaa te muutkin! 

Ps. Olen alkanut pitää Reginasta, siis siitä bändistä. Joko loma on soseuttanut aivoni, tai ihmeiden aika ei ole ohi. Siispä päivän musiikkikappale on "Tapaa minut aamulla". Selvä se, jos en ole nukkumassa.

tiistai 1. tammikuuta 2013

Mennen tullen uuteen vuoteen

Itse vietän uuden vuoden mieluiten kivassa seurassa, rennosti ja mukavasti. Kaava on toimivaksi todettu: ruokaa ja musiikkia. Oikeassa seurassa apokalyptinen jännäys ja kaikki muukin uuteen vuoteen liittyvä stressi lientyy.




Uuden vuoden pöljäily on ihan ehdotonta. Tai pöljäily milloin vain. Lupaan olla ihan pöhkö, myös vuonna 2013.


Makeaksi lopuksi (tai aluksi!) juustokakkua.

Aika saattaa olla meitä vastaan, mutta siitä huolimatta: Hyvää uutta vuotta, itse kullekin säädylle! Voittokunnossa eteenpäin!