perjantai 23. marraskuuta 2018

30 kysymystä ja 30 vastausta

Zaza's Petals -blogista (ihan mahtava tyyppi tuo Sari, muuten! Jos kaipaat lennokasta kielenkäyttöä, tutustu hänen blogiinsa!) bongasin 30 kysymystä ja 30 vastausta -haasteen (onko sinulla/onko sinulla ollut/oletko jne.). Koska en ole hetkeen tehnyt tällaisia, ja näiden tekeminen on aina hauskaa, ajattelin minäkin haastella itsestäni 30:n kysymyksen verran. Elämäni ei ole kovin (media)seksikästä, mutta ehkä se ei haittaa. Oh no, let's go. 


Avioliittoja: En ole naimisissa. En ajattele avioliittoa kovin aktiivisesti; se olisi varmaan ihan mukavaa, mutta mukavaa on näinkin.

Kihloissa: En ole myöskään ollut kihloissa. Silläkin uhalla, että vaikutan todella epänormaalilta, kerrottakoon, etten ole koskaan edes seurustellut. Syytä en tiedä, mutta näin se on. Ehkä sopivaa tyyppiä ei ole tullut vastaan, tai ehkä olen todella kranttu. Tai se kolmas vaihtoehto, jota en suostu ajattelemaan, koska se kela on vahingollinen ja hyi.

Lapsia: Tuntuu varmaan aika loogiselta, ettei lapsiakaan ole.

Lemmikkejä: Vanhemmillani on kissa (ja kohta toinen!) mutta minulla ei ole vielä ikiomaa lemmikkiä. Haaveilen kyllä kissasta, seuraavaan kotiin hankin taatusti oman maukujan.

Leikkauksia:  Muutama. Minulla on leikattu ainakin kitarisat ja silmät. Lisäksi kohtua on ronkittu tähystyksessä. Nyt juuri ei tule muuta mieleen. 

Tatuointeja: Ei toistaiseksi yhtäkään. En ole varma, haluanko tatuointia vai en. Minulla on pari hyvää ideaa, jotka saattavat päätyä iholle, tai sitten eivät. Niin kauan kun en koe pakottavaa tarvetta hankkia tatuointia, en sitä hanki.

Lävistyksiä: Korvissa on reiät. Nenälävistys meni umpeen, kun olin kipeä. Mutta aion mennä ottamaan sen takaisin, se sopi naamaani ja pidin siitä ihan älyttömästi. Muuten en ole lävistysten ystävä. Korva ja nenä, ne ovat ainoat paikat joissa pidän lävistyksistä, oikeastaan kenelläkään.


Muuttoja: Kahdeksan tai yhdeksän? Ei vielä ihan hirveän montaa. 

Ottanut lopputilin: Kerran!

Ollut saaressa: Onko olemassa raumalaista, joka ei olisi ollut saaressa...???? Tietenkin olen ollut saaressa. Rakastan merta ja saaristoa. Haaveilen omasta mökistä saaressa. Merellä mieli on tyyni. (Kysymyksen kunniaksi pari kuvaa Reksaaresta.)




Autosi: En omista autoa. Autot eivät kiinnosta minua yhtään, enkä myöskään koskaan tunnista autoja. Kaverit saattavat odottaa parkkiksella pitkään, kun en tiedä mitä autoa etsiä. "Se harmaa Mazda" ei sano minulle mitään. Kaikki autot ovat harmaita!

Ollut lentokoneessa: Ehkäpä yli 10, mutta kuitenkin alle 20 kertaa.

Onko joku itkenyt vuoksesi: Varmasti on. Äidin olen ainakin saanut itkemään (sori!) Ehkä olen jättänyt taakseni paljon särkyneitä sydämiä ja kyyneleisiä silmiä? Ken tietää, sellainen minä olen.

Ollut rakastunut: Kahdesti. 


Ollut ambulanssissa: Kerran! Se olikin hyvä reissu se. Minut vietiin Raumalta Poriin päivystävälle gynelle sunnuntaiyönä. Olin todella kovissa kivuissa, joten minuun oli pumpattu melkoinen määrä lääkkeitä (muistelen, että sain kaksi tai kolme kipupiikkiä reiteen, sekä tippaan kolme annosta. Eli aika paljon.) Kun lanssikuskit nostivat minut autoon, mistä olin karseissa kivuissakin todella innoissani, he ihmettelivät, miten hitossa olen vielä hereillä. "Ei sun tämän lääkemäärän jälkeen pitäis olla tajuissas!" No, hereillä oltiin ja to-della hilpein mielin. Matka taittui nopsaan, pössyissä kun olin. Radiossa soi ainakin Viktor Klimenko ("HEEEEEI MÄ TIEDÄN KUKA TOI ON! SE ON MUN MUMMUN LEMPILAULAJAAAAAA!") ja U2:n "Where the streets have no name", jonka aikana hämmästelin välkkyviä katuvaloja ja nostin kädet ilmaan ja tanssitin niitä. Ambulanssissa oli oikein mainiota. Kanssani ollut ensihoitaja olisi varmasti toista mieltä, jos häneltä kysyttäisiin. En edes halua tietää, mitä kaikkea olen hänelle matkan aikana paljastanut, sen verran filmi kuitenkin oli poikki.

Luistellut: Olen, ja jos saan päättää, en enää luistele. Inhosin sitä lapsena ja uskallan epäillä, etten siitä nytkään pidä.

Surffannut: En ole, enkä ole varma, kiinnostaako edes. Voisin kokeilla, jos tulisi tilanne vastaan.

Ollut risteilyllä: Toki olen ollut. En ole laivamatkustamisen suurin ystävä. Kun taxfree on juostu läpi ja buffetissa syöty, on tekemistä aika vähän, jos ei hillu baareissa. Hytissä voi toki hengailla ja lukea, mutta voin hengailla ja lukea halvemmalla ihan kotona.

Ajanut moottoripyörällä: En ole, enkä ole ehkä ollut kyydissäkään. Skootterin kyydissä kerran, mutta sehän ei ole moottoripyörä, Fanni. 

Ratsastanut hevosella: Oi, olen. Rakastan hevosia ja olen aina halunnut ratsastaa enemmän. Mutta se ei ole ollut mahdollista. Jonain päivänä vielä.


Lähes kuollut: En ainakaan tietääkseni ole! Ihan pienenä olen pudonnut veneestä, ja olisin saattanut hukkua, jos isä ei olisi hypännyt perään. Kerran olen meinannut jäädä ratikan alle. Mutta en ehkä osaa laskea näitä "lähes kuollut" -kategoriaan. Elossa ollaan.

Ollut sairaalassa: Jonkin verran. Tai siis, päivystyksessä ja kaikenmaailman tutkimuksissa aika paljon, mutta sairaalassakin. Missä raja menee? Onko magneettikuvauksessa käyminen sairaalassa oloa? Entä hullujenhuoneella oleminen?

Suosikkihedelmä: Juuri päättyneen satsumakauden (rip!) kunniaksi satsuma. Tai mansikka. Tai kotimainen omena. Tai luumu. Eikun tuore mango! Ihan sama, rakastan hedelmiä. Paitsi klementiinejä. Ne eivät koskaan tule olemaan yhtä hyviä kuin satsumat, vaikka kuinka yrittäisivät. Klementiinit ovat parhaimmillaankin pettymys.

Aamu vai ilta: Sekä-että! Valitettavasti.

Lempiväri: Musta, keltainen, harmaa, vihreä. Pidän väreistä, kun ne ovat murrettuja, lämpimiä ja rauhallisia. Tosin keltainen saa olla kirkas.



Viimeisin puhelu: Soitin pikkuveljelle.

Viimeisin viesti: "Mamma olet nero!" eräälle ystävälle. Minulla tuo Whatsapp laulaa aika paljon. Se on pääasiassa oikein mukavaa, sillä muutaman ystävän kanssa viestittely on päivittäistä ja tärkeää.

Kahvi vai tee: Molemmat. En aio valita.

Kissa vai koira: KissakissakissakissakissaKISSA.

Paras vuodenaika: Syksy! Olen syysihminen henkeen ja vereen. Edes marraskuu ei saa minua nujertumaan. Okei, kyllähän se pimeys väsyttää, mutta ei ihan niin paljoa että jaksaisin siitä ahdistua. Kaikki vuodenajat ovat mukavia, pidän siitä että Suomessa on niin selkeästi neljä erilaista vuodenaikaa. 


Noin sitä taas tuli lätistyä itsestään. Oliko joukossa jotain shokeeraavaa? Oletko samanlainen vai ihan toiselta planeetalta? (Miehet ovat Marsista, naiset Venuksesta, itse olen Uranuksesta.)

lauantai 17. marraskuuta 2018

Ällötystä ja kauhua kirpputorilla 2

Hahaa! Juuri kun osasitte vähiten aavistaa, kokosin kauhugalleriaani uusia ällöttäviä kosmetiikkalöytöjä kirpputoreilta. Halloweenhan oli ihan vastikään (ja näin jälkikäteen ajateltuna tämä postaus olisi sopinut julkaistavaksi juuri silloin. No jaa.) ja tämä onkin oivallinen tapa kokea niitä vilunväristyksiä ja lievää pakokauhua, jota kaikki tuntuvat niin rakastavan. Postauksen ensimmäinen osa löytyy tästä: KLIK. 


"Sekapussi 2 €"... Ostaisitko sinä deodoranttia kirpputorilta? Ai et? No sitähän minäkin. Mutta toki, parilla eurolla saisi kokonaista KAKSI dödöä JA epämääräiset rasvanjämät. Score. 


Puuterimaiset tuotteet eivät varmastikaan mene ihan samalla tapaa vanhoiksi kuin esimerkiksi voidemaiset, mutta käytetyn näköinen aplikaattori jo kertoo, että onhan tätä luomiväriä sivelty luomille. Ja kenen luomille? Ken tietää. Silmätulehdus kaupanpäälle. Vain kolme euroa.


"Meikkinappi" 2 €. Oikke Clarinssia! Katsokaa tuota sientä. Katsokaa sitä. 


Hyi halvattu, kulahtanut ja varmasti jurakautinen Max Factorin huulikiilto. Happoinen yrjö tulee suuhun kun tätä katsoo. Hintaa en muista, mutta varmasti liikaa, oli se mikä hyvänsä.


Käyttökelpoinen meikkivoide! Kysymys kuuluu: saako näitä käyttökelpoisia, käytettyjä meikkivoiteita myymällä kirppisloosin vuokran katettua? Saako? GFYS. 


Hieman sörkitty Tigin vaahto. Mutta vain hieman, ja taatusti puhtain sormin. Ja oikke kampaamotuote. Myös Lumenen vanha BB-voide ilahduttaa. Jokuhan jossain vaiheessa harmitteli, että tuote on lopetettu. No kirppikseltä kannattaa bongailla, hei. 


Muistatko, kun Freemanin tuotteet oli pakattu tämän näköisiin tuubeihin? Ai et? No minäpä kerron: 2000-luvun alussa. HINTAA VAIN 6,60 EUROA, MUTTA BADABING, 50 FRIGGIN PROSSAA POIS HINNASTA. 


Samassa - 50% loosissa myös Lilienin vartalovoide. Näitähän saa jostain Tarjoustalosta parilla eurolla, mutta vissiin antiikkiarvo kolminkertaistaa hinnan. Eiku anteeksi, saahan tuosta hinnasta puolet pois. 


Ja taas selekosmetiikkaa! Oikke Elizabeth Ardenia, vintitsiä, arvokasta. Hintaa oli laitettu 4 euroa. 


Lisää Elizabeth Ardenia. Ihana huulipunapaletti, ja napit näyttäisi aika koskemattomilta. Myös 4 euroa. Haluatko kokeilla huuliherpestä? Tässä sitä olisi kokeilusatsi. 


VOI LOLLERSON, sanoin kun nämä näin. En muista hintaa, mutta olivat varmasti hyväksi havaitun linjan mukaan aivan liikaa. Vieläkö Red Line -merkkiä myydään? 


Koska olen sydämeltäni "all for science", nuuhkaisin tätä mystistä suklaista vartalovoidetta. Sanotaanko näin, että tuoksu säilynee nenässä vähintäänkin jouluun asti. Alberto-merkkistä muotovaahtoa käytti kaverin äiti 90-luvulla. Ette ehkä halua kuulla tätä, mutta 90-luvusta on pian aikaa 30 vuotta. 


Ja se pakollinen hajuvesi. Siellä se oli, vitriinissä, lukkojen takana, sulassa sovussa talvisodan aikaisten vapausristien ja teräväleukaisen Jeesuksen kanssa. Tuoksussa näyttäis olevan about 5 suihkausta jäljellä, joten yhdelle suihkaukselle jää hintaa alle euro. 


All for science -Fanni oli vauhdissa tämänkin pullon kanssa: pakkohan minun oli nuuhkaista nostalgista Yvesin vaniljaa. Muistoissani tuotteen tuoksu ei ollut yhdistelmä vauvan puklua ja muita kehollisia eritteitä, hitusella vaniljaa. Niin se aika kultaa muistot. Kolme euroa. 


Tätini käytti tätä Oriflamen kynsilakkaa, tismalleen tätä sävyä, kun olin lapsi. Siis 90-luvulla. Mutta varmasti joku ostaa ikivanhan kynsilakan EUROLLA. Myös Revlonin jämät oli tarjolla, ja koska Revlon on hei vähän erikoisempaa, oli hintaakin hiukan enemmän. 


Päivän erityismaininta meneekin Myllypuron Pelastusarmeijan kirpputorille. Ylläolevien kynsilakkalöytöjen lisäksi myynnissä oli paljon oikein, hmm, käyttökelpoista kosmetiikkaa. Kuten tämä Kjaer Weissin refill-meikkivoidenappi. Joku on vissiin avannut pakkauksen, kokeillut iholle, huomannut ostaneensa väärän sävyn, ja dump... anteeksi LAHJOITTANUT Jumalan valtakunnan työhön. Ja Jumalan valtakunnan kyntömiehet ovat kiitollisna laittaneet sen myyntiin, neljällä eurolla. Tuossa se oli, ihan noines aseteltuna. Sanattomaksi vetää. Itse pistän mieluummin rahaa sinne joulupataan, mutta kukin tyylillään.


Huoh. Luulin, että oloni helpottaisi, kun purkaisin tämän kaiken teille. Mutta ei, itseasiassa vedin tässä uudet kierrokset. Loppuun esitän sinulle vienon toiveen ja pyynnön: pliis, kierrätä käytetty kosmetiikka muaalla kuin myymällä sitä kirpputorilla. Esimerkiksi muovin voi nykyään kierrättää oikein kätevästi. Ihan vaan vinkkinä. 

maanantai 12. marraskuuta 2018

Syksyn lempparit

Pitkästä aikaa lempparipostausta! Fiilistelen päivä päivältä enemmän yksinkertaista mutta toimivaa ihonhoitorutiinia, mutta meikkaaminen on alkanut taas innostaa. Tai no, käytän ripsaria ja poskipunaa, heh. Nämä tuotteet ovat osoittautuneet ystävällisiksi ja toimiviksi.


Whamisan Organic Seeds Lip Moisture -huulivoiteen sain syntymäpäivälahjaksi. K-Beauty on minulle hyvin vierasta, ja sanotaanko, että jopa vierastan sitä. Mutta tämä huulirasva ei ole tuottanut pettymystä. Se on todella kosteuttava ja ihanan tuntuinen huulilla. Sertifioitua luonnonkosmetiikkaakin vielä. Tuoksu on kaakaovoinen, ja se vaati pientä totuttelua. Nyt en enää pane pahakseni.

Lushin Sikkim girls -tuoksu on viihtynyt ihollani tiuhaan tänä syksynä. Se on lämmittävä ja pehmeä, eikä voidemaisella parfyymillä saa övereitä aikaan vaikka yrittäisi. Valkoisista kukista koostuvassa tuoksussa tämä on erinomaisen positiivinen juttu.

Eteeriset öljyt ovat saaneet minut pauloihinsa totaalisesti. Yritän pitää pään kylmänä ja olla ostamatta älyttömiä määriä erilaisia öljyjä. Nyt testailen hiljakseen erilaisia tuoksuja ja miten ne vaikuttavat. Tällä hetkellä piparminttu on ehdoton lempparini. Myös I Love Me -messuilta ostamani May Chang on ihana, piristävä ja virkeä. Kirjoittelen eteerisistä öljyistä lisää myöhemmin!


Frantsilan Ruusunen kasvovesi on vaan ihanaa tavaraa! Se pehmentää, tasapainottaa ja virkistää ihoa. Eikä tule unohtaa ihanaa ruusuntuoksua tai lumoavan kaunista pakkausta. Kasvovesi on pullollaan erilaisia kotimaisia kasviuutoksia (esim. siankärsämöä, puna-apilaa ja niittyhumalaa), ja jotenkin vaan tällainen suloinen kotikutoisen lämmin brändi vetoaa minuun. Siis sellainen, että voisin kuvitella Frantsilan tuotteiden olevan Muumimamman isoäidin reseptikirjasta. Niin, pullo on metallia!

We love the Planet -deodorantti, tuoksussa So sensitive (tuote saatu) on yllättäjä! Voidemainen luonnonkosmetiikan dödö ei herättänyt luottamusta, ja lykkäsin sen kokeilemista pitkään. Mutta eipä olisi kannattanut! Se pitää kainalot hajuttomina mukavasti, ei ärsytä ihoa ja tuoksuu miellyttävältä. Mitään hullumaista hikijumppaa tekokuituvaatteissa se ei kestä, mutta harvemmin tässä tulee tehtyä hullumaista hikijumppaa tekokuituvaatteissa.


Madaran White Clay & Blackberry kirkastava kasvosaippua on huippu! Se pesee kuivattamatta, tuoksuu hyvältä, on kaunis ja tuntuu kyllä kirkastavan ihoa. Eikä tule jätettä kuin pienen pahvipakkauksen verran.


Kirjasuosikkini on ollut Majgull Axelssonin Huhtikuun noita. Todella kaunis, koskettava, surullinen ja jännittävä kirja, mutta silti hämmentävän helppolukuinen. Kirja on mielenkiintoinen yhdistelmä jopa kantaaottavaa realismia ja magiaa. Kirjaa kuvaillaan spekulatiiviseksi fiktioksi ja maagiseksi realismiksi.  Usein pistän kirjanvaihtohyllystä nappaamani kirjat takaisin kiertoon, mutta tämä kirja jää aivan ehdottomasti omaan hyllyyni, sillä uskon palaavan Huhtikuun noidan pariin myöhemminkin.


Loppuun vielä yksi eniten levylautasella pyörinyt biisi, eli Lo-Fangin "The Whole summer." 


Mitkä jutut ovat olleet sinun lemppareitasi viime aikoina? Tai onko tässä joukossa jotain, mikä herätti mielenkiinnon? Jätä kommenttia, on kiva kuulla!

maanantai 5. marraskuuta 2018

Lokakuun loppuneet

Ah, miten ihanaa alkusointuisuutta! LOkakuun LOppuneet.



Rimmel - Match perfection -silky loose face powder: Perushyvä irtopuuteri, jonka ostin vain, koska elämäni the puuteri (Revolution Beauty - Lace) oli loppu, enkä ollut ehtinyt ostaa sitä netistä. Eihän tämä ole mitään siihen verrattuna. Todella talkkista kamaa, joka pölisi ja kuivatti. Mutta täytti ihan tehtävänsä, sikses, jos ei osaa vaatia parempaa. Minä osaan, joten en osta uudestaan.

Korres - Lip Butter (Mango): Rakastin näitä huulivoita joskus aikoinaan. Nyt tajusin, että tämä on lillunut laatikossa aivan liian pitkään. Yritin käyttää pois, mutta sormella sörkitty tuote alkoi vähän etoa. Joten roskiin. En osta uudestaan, vaikka joskus rakastin. Vaan hellyys arkiseksi käy. 

Catrice - Peel-off Brow Tint: Tuote vaikutti kiinnostavalta kahdesta syystä: 1) "peel-off" kestoväri kulmille, 2) Catricen gender neutral kausimallisto. Mutta pettymykseksi tämä osoittautui. Kulmat eivät saaneet väriä juuri lainkaan! Ehkä vaaleammat karvat saisivat sävyä? Minulle tämä oli täysi huti. En osta uudestaan. 

Ikivanha kynsiviila menee vähän niillä rajoilla, kuuluuko tähän joukkoon. Mutta niin vaan sen loppuneiden joukkoon sujautin. Hähää.


Formula 10.0.5 - Down to the pore -mustapäälaput: Olkaa nyt ihan rehellisiä: toimivatko tällaiset laput ihan for realzies? En vaan usko! En osta uudestaan.

Yves Rocher - Pink Grapefruit Vitamin Face Mist: Kiva tuote kesähelteillä! Mutta suoraan sanoen aika turhia nämä ovat, joten en osta uudestaan. 

Signe Seebid - Roos Kristallideodorantti*: Ehkäpä paras kokeilemani luonnonkosmetiikan deodorantti evö! Piti hajut kurissa, tuoksui mukavalta ja pullokin on nätti kuin mikä. Ostaisin itse! 

Lush - Jason And The Argan Oil -shampoopala: Lushin shampoopalat ovat poikkeuksetta toimivia. Niin oli tämäkin. Etenkin tuoksu oli ihastuttava, mausteinen ja ruusuinen. Ostan uudestaan.


Bernard Cassiere - Bamboo puhdistusmaito*: Miitistä takavuosina saatu puhdistusmaito jäi käyttämättä. Avasin ja tuoksu oli karsea, joten roskiin. En ostaisi itse. 

Origins - High-Potency Night-A-Mins -yövoide: Aivan erinomaisen hyvä nassurasva! Kosteutti riittävästi, ja tuntui ihan tosissaan, että kirkasti ihoa. Tuoksu oli hauska, vähän ehkä kokismainen. Saattaa jakaa mielipiteitä, mutta minä tykkäsin. Voisin ostaakin uudestaan, vaikkei olekaan luonnonkosmetiikkaa. 

Origins - Ginzing Eye cream: Perushyvä silmänympärysvoide, joka sisälsi jotain valoaheijastavaa. Mutta vähän turhan kevyttä tällaiselle ikääntyvälle iholle, hehe. En osta uudestaan.

Sensai - Silky Purifying Cleansing Cream (Step 1): Aina kaikki hehkuttavat näitä Sensain tuotteita, mutta tästä en kyllä saanut mitään irti. Putsari ei irronnut ihosta sitten millään. En ostaisi itse. 

BioEffect - EFG-seerumi*: YASSSS KWEEN! Onhan tämä ihan sairaan hyvä seerumi, ihan rehellisesti sanottuna. Käytin kuurinomaisesti kun iho kenkkuili, ja lopputulos oli kuulas ja tasainen. Kyl mar. Hinta on kuitenkin niin hirvittävä, etten ainakaan hetkeen voi kuvitellakaan ostavani itse.

Burt's Bees - Almond & Milk Hand cream: Ihana käsirasva on oikea kosteuspommi. Jos on kuivat tassut, niin eipä ole enää tämän käyttämisen jälkeen. Paksu rasva oli minulla yksinomaan yökäytössä. Pakkaus on hurmaava ja tuoksu ihana. Ostan uudestaan.


Avon - Mark Liquid Lip Lacquer Matte*: Markkupa huulipunan väsäsi. Kaikella ystävyydellä, tämä oli ehkä yksi huonoimpia kokeilemiani huulipunia, koskaan. En vaan saanut tätä levittymään nätisti, huulituntuma oli outo, ja pysyvyys pyöreä nolla. En ostaisi itse.

Lumene - True Passion Lip Colour (6 Häikäisevä kauneus)*: Aikanaan pidin näistä, mutta nyt puna oli mennyt pahaksi. Kirkkaan värisissä punissa suosin muutenkin mieluiten mattaa, se tuntuu luotettavammalta. Näitä ei taideta enää edes myydä?

Makeup Academyn poskipuna: Tämä oli jo niin kulahtanut, ettei pohjassa lukenut mitään. Ihan ok poskipuna, mutta en jaksa hillota, kun ei kerran tule käytettyä, eikä näin kulunutta viitsi laittaa edes eteenpäin.

Essence Longlasting Lipstick, (19 Black Gossip): Ostin tämän alkuvuodesta, ja kehuin tykkääväni. Vaan pitkässä juoksussa en sitten tykännytkään liukkaasta koostumuksesta, joka ei oikein pysynyt. Mustan huulipunan soisi pysyvän tiukasti paikoillaan, koska levinnyt musta väri näyttää vähän liian black metallilta. En osta uudestaan. 

//

Semmoinen läjä siinä! 18 tuotetta tyhjänä tai muuten roskiin. Katsotaan milloin tämä kaaos saadaan kuriin, ei ehkä koskaan. Mutta yritän parhaani!

Onko joukossa omia suosikkeja tai lemppareita? Jaa ihmeessä ajatuksia.