30 kysymystä ja 30 vastausta

Zaza's Petals -blogista (ihan mahtava tyyppi tuo Sari, muuten! Jos kaipaat lennokasta kielenkäyttöä, tutustu hänen blogiinsa!) bongasin 30 kysymystä ja 30 vastausta -haasteen (onko sinulla/onko sinulla ollut/oletko jne.). Koska en ole hetkeen tehnyt tällaisia, ja näiden tekeminen on aina hauskaa, ajattelin minäkin haastella itsestäni 30:n kysymyksen verran. Elämäni ei ole kovin (media)seksikästä, mutta ehkä se ei haittaa. Oh no, let's go. 

Avioliittoja: En ole naimisissa. En ajattele avioliittoa kovin aktiivisesti; se olisi varmaan ihan mukavaa, mutta mukavaa on näinkin.

Kihloissa: En ole myöskään ollut kihloissa. Silläkin uhalla, että vaikutan todella epänormaalilta, kerrottakoon, etten ole koskaan edes seurustellut. Syytä en tiedä, mutta näin se on. Ehkä sopivaa tyyppiä ei ole tullut vastaan, tai ehkä olen todella kranttu. Tai se kolmas vaihtoehto, jota en suostu ajattelemaan, koska se kela on vahingollinen ja hyi.

Lapsia: Tuntuu varmaan aika loogiselta, ettei lapsiakaan ole.

Lemmikkejä: Vanhemmillani on kissa (ja kohta toinen!) mutta minulla ei ole vielä ikiomaa lemmikkiä. Haaveilen kyllä kissasta, seuraavaan kotiin hankin taatusti oman maukujan.

Leikkauksia:  Muutama. Minulla on leikattu ainakin kitarisat ja silmät. Lisäksi kohtua on ronkittu tähystyksessä. Nyt juuri ei tule muuta mieleen. 

Tatuointeja: Ei toistaiseksi yhtäkään. En ole varma, haluanko tatuointia vai en. Minulla on pari hyvää ideaa, jotka saattavat päätyä iholle, tai sitten eivät. Niin kauan kun en koe pakottavaa tarvetta hankkia tatuointia, en sitä hanki.

Lävistyksiä: Korvissa on reiät. Nenälävistys meni umpeen, kun olin kipeä. Mutta aion mennä ottamaan sen takaisin, se sopi naamaani ja pidin siitä ihan älyttömästi. Muuten en ole lävistysten ystävä. Korva ja nenä, ne ovat ainoat paikat joissa pidän lävistyksistä, oikeastaan kenelläkään.

Muuttoja: Kahdeksan tai yhdeksän? Ei vielä ihan hirveän montaa. 

Ottanut lopputilin: Kerran!

Ollut saaressa: Onko olemassa raumalaista, joka ei olisi ollut saaressa...???? Tietenkin olen ollut saaressa. Rakastan merta ja saaristoa. Haaveilen omasta mökistä saaressa. Merellä mieli on tyyni. (Kysymyksen kunniaksi pari kuvaa Reksaaresta.)

Autosi: En omista autoa. Autot eivät kiinnosta minua yhtään, enkä myöskään koskaan tunnista autoja. Kaverit saattavat odottaa parkkiksella pitkään, kun en tiedä mitä autoa etsiä. "Se harmaa Mazda" ei sano minulle mitään. Kaikki autot ovat harmaita!

Ollut lentokoneessa: Ehkäpä yli 10, mutta kuitenkin alle 20 kertaa.

Onko joku itkenyt vuoksesi: Varmasti on. Äidin olen ainakin saanut itkemään (sori!) Ehkä olen jättänyt taakseni paljon särkyneitä sydämiä ja kyyneleisiä silmiä? Ken tietää, sellainen minä olen.

Ollut rakastunut: Kahdesti. 

Ollut ambulanssissa: Kerran! Se olikin hyvä reissu se. Minut vietiin Raumalta Poriin päivystävälle gynelle sunnuntaiyönä. Olin todella kovissa kivuissa, joten minuun oli pumpattu melkoinen määrä lääkkeitä (muistelen, että sain kaksi tai kolme kipupiikkiä reiteen, sekä tippaan kolme annosta. Eli aika paljon.) Kun lanssikuskit nostivat minut autoon, mistä olin karseissa kivuissakin todella innoissani, he ihmettelivät, miten hitossa olen vielä hereillä. "Ei sun tämän lääkemäärän jälkeen pitäis olla tajuissas!" No, hereillä oltiin ja to-della hilpein mielin. Matka taittui nopsaan, pössyissä kun olin. Radiossa soi ainakin Viktor Klimenko ("HEEEEEI MÄ TIEDÄN KUKA TOI ON! SE ON MUN MUMMUN LEMPILAULAJAAAAAA!") ja U2:n "Where the streets have no name", jonka aikana hämmästelin välkkyviä katuvaloja ja nostin kädet ilmaan ja tanssitin niitä. Ambulanssissa oli oikein mainiota. Kanssani ollut ensihoitaja olisi varmasti toista mieltä, jos häneltä kysyttäisiin. En edes halua tietää, mitä kaikkea olen hänelle matkan aikana paljastanut, sen verran filmi kuitenkin oli poikki.

Luistellut: Olen, ja jos saan päättää, en enää luistele. Inhosin sitä lapsena ja uskallan epäillä, etten siitä nytkään pidä.

Surffannut: En ole, enkä ole varma, kiinnostaako edes. Voisin kokeilla, jos tulisi tilanne vastaan.

Ollut risteilyllä: Toki olen ollut. En ole laivamatkustamisen suurin ystävä. Kun taxfree on juostu läpi ja buffetissa syöty, on tekemistä aika vähän, jos ei hillu baareissa. Hytissä voi toki hengailla ja lukea, mutta voin hengailla ja lukea halvemmalla ihan kotona.

Ajanut moottoripyörällä: En ole, enkä ole ehkä ollut kyydissäkään. Skootterin kyydissä kerran, mutta sehän ei ole moottoripyörä, Fanni. 

Ratsastanut hevosella: Oi, olen. Rakastan hevosia ja olen aina halunnut ratsastaa enemmän. Mutta se ei ole ollut mahdollista. Jonain päivänä vielä.

Lähes kuollut: En ainakaan tietääkseni ole! Ihan pienenä olen pudonnut veneestä, ja olisin saattanut hukkua, jos isä ei olisi hypännyt perään. Kerran olen meinannut jäädä ratikan alle. Mutta en ehkä osaa laskea näitä "lähes kuollut" -kategoriaan. Elossa ollaan.

Ollut sairaalassa: Jonkin verran. Tai siis, päivystyksessä ja kaikenmaailman tutkimuksissa aika paljon, mutta sairaalassakin. Missä raja menee? Onko magneettikuvauksessa käyminen sairaalassa oloa? Entä hullujenhuoneella oleminen?

Suosikkihedelmä: Juuri päättyneen satsumakauden (rip!) kunniaksi satsuma. Tai mansikka. Tai kotimainen omena. Tai luumu. Eikun tuore mango! Ihan sama, rakastan hedelmiä. Paitsi klementiinejä. Ne eivät koskaan tule olemaan yhtä hyviä kuin satsumat, vaikka kuinka yrittäisivät. Klementiinit ovat parhaimmillaankin pettymys.

Aamu vai ilta: Sekä-että! Valitettavasti.

Lempiväri: Musta, keltainen, harmaa, vihreä. Pidän väreistä, kun ne ovat murrettuja, lämpimiä ja rauhallisia. Tosin keltainen saa olla kirkas.

Viimeisin puhelu: Soitin pikkuveljelle.

Viimeisin viesti: "Mamma olet nero!" eräälle ystävälle. Minulla tuo Whatsapp laulaa aika paljon. Se on pääasiassa oikein mukavaa, sillä muutaman ystävän kanssa viestittely on päivittäistä ja tärkeää.

Kahvi vai tee: Molemmat. En aio valita.

Kissa vai koira: KissakissakissakissakissaKISSA.

Paras vuodenaika: Syksy! Olen syysihminen henkeen ja vereen. Edes marraskuu ei saa minua nujertumaan. Okei, kyllähän se pimeys väsyttää, mutta ei ihan niin paljoa että jaksaisin siitä ahdistua. Kaikki vuodenajat ovat mukavia, pidän siitä että Suomessa on niin selkeästi neljä erilaista vuodenaikaa. 

Noin sitä taas tuli lätistyä itsestään. Oliko joukossa jotain shokeeraavaa? Oletko samanlainen vai ihan toiselta planeetalta? (Miehet ovat Marsista, naiset Venuksesta, itse olen Uranuksesta.)