lauantai 29. kesäkuuta 2019

Aurinkoisen perjantain meikki

Pitkästä aikaa pientä meikkikuvaa. Eipä tämä mikään ihmeellinen luomus ole, mutta ne pienet jutut! Nimittäin, kaivoin esille Essencen turkoosin Longlasting Eye pencil -silmänrajauskynän, sävyssä 17 Tu-tu-turquoise ja innostuin kokeilemaan, miltä tuntuisi rokata värikästä silmämeikkiä pitkästä, pitkästä aikaa. Ja hyvältä tuntuu! Pidin muun meikin tosi simppelinä, siis niin perusnaama kuin olla ja voi. Turkoosi cat eye on räväkkä ja kertakaikkisen hauska. Se sopii siis aurinkoiseen viikonlopun aloitteluun. Lisäksi turkoosi on yksi lempisävyjäni meikissä, se korostaa silmiäni kivasti ja on tosi nostalginen; tätini käytti tosi paljon turkoosia meikkiä kun olin lapsi.



Pidän kovasti tästä Essencen kynästä. Se on ihan tosissaan pitkäkestoinen ja pehmeästi levittyvä, ja pigmenttiä piisaa! Ilahduin myös siitä, että omista varastoista löytyi tällainen helmi. Shop my stash 4eva!



Pohja:
Lumene: Nude Perfection Glow foundation, 2 Hunajapilvi (saatu)
Absolution: Le Multi Correcteur 01
Benecos: Natural mineral powder, Translucent
Boho: Terra Cotta 03 Terre Gascogne (saatu)
Zuii: Organic Flora Powder Glow Highlighter, Moon (saatu)

Kulmat:
I<3Makeup: I Tint my Brows (Medium brown)
Silmät:

Silmät:
Wet'n'Wild: Photofocus Eyeshadow primer
Zuii: Organic Flora Powder Glow Highlighter, Moon (saatu)
Absolutionin: Le Mascara (saatu)
Essence:  Longlasting Eye pencil, 17 Tu-tu-turquoise

Huulet: 
Benefit: Sugarbomb Lip gloss, Ultra Plush


Semmoinen perjantaipärstä! Mitäs teikän viikonloppuun kuuluu? 


keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

Kuka minä olen? 10 (rönsyilevää) faktaa minusta

Niin, siis, äh. Nyt ei olla minkään sen ihmeellisemmän eksistentialistisen kriisin äärellä, kunhan kirjoitin suhteellisen informatiivisen otsikon. (Kerrankin, huutaa joku sieltä. Hys nyt.) Tajusinpa vain, etten ole koskaan tehnyt sen virallisempaa esittelypostausta. Vaikka kyllähän tässä tulee oman navan ympärillä kieriteltyä, en minä sitä. Mutta että kuka minä olen, mistä minä tulen, mitä minä teen, miksi olen täällä. Viimeiseen en osaa vastata kovin tyhjentävästi, joten siteeraan fysiikankokeen vastaustani vuodelta 2004: "Koska Jumala on päättänyt niin."



1. Olen Fanni, 29-vuotias nainen. Olen tasan keskimittainen, vaaleahiuksinen, sinisilmäinen (niin monessa mielessä!) ja leveäharteinen. Minulla on paljon luomia, silmälasit, nenälävistys ja söpöt korvat.

2. Olen vastavalmistunut musiikinmaisteri (MuM). Opiskelin vuodet 2010-2018 Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, pääaineenani musiikkikasvatus, pääinstrumenttina laulu.


3. Olen laulaja. Rakastan laulamista ja se on kutsumukseni. Se on työni ja koen oloni etuoikeutetuksi, että voin elättää itseni lauluun liittyvillä töillä, oli se sitten laulukeikka, lauluyhtyeen johtaminen tai laulunopetus. Rakastan laulamista oikeastaan genrestä riippumatta. Teen vähän kaikkea: poppia, kansanmusiikkia,  a cappellaa, maailmanmusiikkia, klassista, rockia, you name it. On ihanaa opetella uusia juttuja.

4. Olen syntynyt Raumalla, mutta asunut miltei 10 vuotta Helsingissä. Identiteettini on raumalainen, mutta samalla rakastan Helsinkiä enkä oikein osaa tällä hetkellä kuvitella asuvani muualla. Rauma ja Helsinki ovat merenrantakaupunkeja, enkä ole koskaan asunut sisämaassa.



5. Olen kristitty. Siis sellainen hihhuliosaston kristitty. Alunperin olen helluntailainen, mutta nykyisin kutsun itseäni ex-helluntailaiseksi. Kuulun Suhe-seurakuntaan (Suur-Helsingin seurakunta) ja seurakuntaperheeni on minulle elintärkeä. Itseasiassa kristitty on vähän ärsyttävän monitulkintainen sana, joten sanotaan että olen Jeesuksen seuraaja.


6. Perheeseeni kuuluu vanhemmat, kaksi pikkuveljeä, toisen veljen vaimo ja kaksi kissaa. Olen (iki)sinkku ja vietän vanhanpiian päiviä asumalla toisen veljeni kanssa. Onneksi nykyisin ei tarvitse maksaa vanhanpiianveroa. Olen aika perhekeskeinen ihminen.

7. Olen itsediagnosoitu ambivertti: rakastan ihmisiä, mutta kertakaikkiaan rakastan myös yksinäisyyttä. Haluan molempia palavasti. Pidän itseäni aika empaattisena ihmisenä, ja parhaita asioita elämässä on olla ihmisten kanssa. Olen hyvä kuuntelija, avoin, avarakatseinen, hauska, kiinnostunut muista ihmisistä ja erittäin hyvää juhlaseuraa. Ja sitten taas, herran pieksut kun ihmiset ovat ärsyttäviä ja perseestä, antakaa minun nyt olla omissa oloissani hyvänen aika. Olen onneksi oivaltanut, että molemmille päädyille on annettava tilaa. Kun saan tarvitsemani oman ajan, haluan taas olla kiva tyyppi muille. Minusta näkee kun en ole saanut riittävästi yksinäistä aikaa. Muutun ärtyisäksi ja kärsimättömäksi. Ja sitten taas, kun olen ollut liikaa yksin, muutun surumieliseksi ja poissaolevaksi.


8. Meinasin ensin, etten tätä kirjoita, mutta pakko mikä pakko: huumori on identiteettini merkittävä rakennuspalikka, hyvässä ja pahassa. Olen hauska jopa silloin kun ei pitäisi.

9. Olen intoilija. Rakastan monia asioita intohimoisesti ja äänekkäästi, ja tuntuu että fanitan samanaikaisesti niin monia juttuja, etten oikein itsekään pysy laskuissa. Tai siis, suhtaudun palavalla intohimolla esimerkiksi vanhoihin taloihin, Tolkien-universumiin, Muumeihin, runouteen, anglofiliaan, huonekasveihin, punaiseen huulipunaan, polkypyörääni, minimalismiin, huumoriin ja herra nähköön ties mihin. Pidän tätä aika viehättävänä piirteenä itsessäni. Minut on hyvin helppo innostaa monenlaiseen, vaikka olisinkin alkuun penseä. Die Hardin alussa möllötän, mutta jo vartin päästä olen muiden joukossa huutamassa "NOW I HAVE A MACHINE GUN! HO-HO-HO!"


10. Rakastan asioiden ymmärtämistä, oppimista ja tietämistä. Olen tunnettu nippelitiedon fiilistelijä. Laaja yleissivistys on minulle kunnia-asia. Trivial Pursuit on lempipelini. Haaveilen osallistumisesta Haluatko miljonääriksi -ohjelmaan (tosin, Lasse Lehtinen never forget!) Puhun paljon Wikipedia-bendereistä, eli siitä kuinka saatan viettää aikaa Wikipediassa lukien artikkeleita aivan kaikesta mahdollisesta. Viimeksi luettuja artikkeleja ovat muun muassa artikkelit aiheista "Musta kieli", "Japaninhemlokki", "Inedia" ja "Nokivaris." Myös musadiggariuteeni liittyy vahvasti monenlaisen musiikin kuunteleminen, ja nautinkin vähän erikoisten löydösten tekemisestä. En erikoisuudentavoittelun vuoksi, vaan koska haluan laajempaa ymmärrystä. Viimeaikoina levylautasella on viipynyt muunmuassa kaikenlainen virolainen kansanmusa, Agit-Prop ja Paperi-T.  Olen siis ihan vilpittömästi ja aidosti tiedon rakastaja.



Semmoinen tyyppi täällä ruudun takana! Oli itseasiassa hyvinkin terapeuttista kirjoittaa ylös asiaa itsestään. Joskus tekee hyvää sukeltaa omaan identiteettiinsä ja pohdiskella sitä. Ilahduin, kun huomasin, että oikeastaan näen itseni lopulta positiivisessa valossa. Se on edistystä, jota pitäisi melkein juhlia! Eihän tällaiseen juttuun voi koko sieluaan siivota, mutta vähän edes jotain.

Samaistutko? Tuliko ylläreitä?

maanantai 3. kesäkuuta 2019

Toukokuussa

Viikon välkähdykset ei ihan toimi, jos välkähdyksiä ei kerää viikottain. Joten siirryn kuulumisten jakamiseen kuukausittaisella (ungefär) syklillä.



...Olen kasvatellut avokadoja. Kasvun ihmeen seuraaminen on ollut huikeaa puuhaa. Myönnän: myös tuskallisen hidasta, sillä pistin kivet itämään maaliskuussa. Mutta nyt alkaa näkyä! Kiviin on kasvanut versoja, ja vartta on lähtenyt kunnolla kasvamaan. Katsellaan kuin käy!




...Ylipäätään kasvit ovat tuottaneet yhäkin paljon iloa. Miten se onkaan niin, että vihreä virkistää! Sain vanhemmiltani valmistujaislahjaksi upean "kasvihuoneen", ja sinne olenkin mahduttanut ties mitä kasvatettavaa. Kuten ne avokadot! Olen saanut pari pistokasta, fiilistellyt mullanvaihtoja, uusia ruukkuja ja kirppikseltä ostamaani kasviopasta. Se on suosikki-iltalukemista!



...Juhlin vappua. Vappu on aina ollut ihan parasta! Nyt oli taas uudenlaisen vapun vuoro, kun sitä ei enää juhlittu opiskelijastatuksella. Aattona tanssimme Vallilan vapputansseissa, vappupäivänä grillasimme ja hengailimme rennosti. Ystävät, se on se vapun juttu. Ja kevättunnelma.


...Täytin 29. Myönnän, että minua kylmää lähestyvä uusi vuosikymmen, mutta samalla en voi olla olematta innoissani elämästä. Kirjoitin Facebookiin näin: "On ihan hyvä olla 29, vaikka samalla pikkasen karmii olla miltei 30. Tai siis, pitäiskö tässä nyt tietää mitä tehdä isona?Tulen muistamaan kuluneesta ikävuodesta Jumalan ihmeellisen suuruuden, ja sen miten Hän muutti ja kasvatti minua. Olen kokenut paljon rakkautta. Ja nauranut. 29-vuotiaana haluaisin nähdä näitä lisää. Plus kissoja. Paljon kissoja." Juhlin merkkipäivääni ystävien seurassa. Söimme lettuja ja vaan olimme yhdessä.



...Olen syönyt parsaa ja tahinia. Minulla alkaa varmaan kohta kasvaa korvista parsaa! Mutta lyhyestä sesongista on otettava kaikki irti. Tahinia käytän levitteenä leivän päällä. Ah nam!



...Löysin upean silkkipaidan, vintage-Marimekkoa. Ylipäätään huhti-toukokuussa olen kirppisshoppaillut aika tehokkaasti.


...Työt loppui! Lauluyhtyeeni Helsingissä ja Karkkilassa konsertoivat mallikkaasti, ja nyt on hyvä jäädä kesälomalle!




...Kosmetiikkarintamalla olen nautiskellut itsetehdystä kasvovedestä, simppelistä ihonhoitorutiinista sekä Zuiin highlighterista. Siitä lisää kohta!

...Kävin leffassa kahdesti. Leffassa käyminen on kallista lystiä, mutta veli tarjosi synttärien kunniaksi Avengers: The End Gamen (itkin, nauroin, jessss) ja Redissä oli femmalla liput Tolkieniin (itkin, nauroin, jessss)!


Toukokuu hurahti ohi nopeasti, eikä ihme! Näyttäisi olleen aika täysi kuukausi, vaikka välillä tuntui, että eihän tässä tapahdu mitään. Lievä tylsyys on ollut lopulta positiivinen asia, koska olen murrosvaiheessa, jossa opettelen elämään hitaammin ja vähemmän stressaten. Huomaan, että olen jo vähän rauhoittunut elämään nyt enkä ensi viikolla. Se on upeaa.