perjantai 16. maaliskuuta 2018

Ällötystä ja kauhua kirpputorilla

Rakastan kirpputoreja, ja ostan mielelläni käytettynä melkein kaiken minkä voin. Kahta asiaa en kuitenkaan ostaisi kirpputorilta villeimmissä unissanikaan: alusvaatteita ja kosmetiikkaa. (Ja okei, kosmetiikassa voisin tehdä poikkeuksen, jos kyseessä on tuoksu, jonka kunnon voin todeta hyväksi. Mutta tällaista tilannetta ei ole vielä koskaan tullut vastaan.) Ja aina kun menen kirpputorille, joku hyväkäs tai useampi on laittanut myyntiin ällöttäviä jämiään. Koska ällöttäviähän ne ovat. Vai miltä kuulostaa melkein loppuunkäytetty kasvorasva 90-luvulta? Tai ikivanha Yves Rocherin huulipuna? Käyttäisitkö vieraan ihmisen lääräämää kosmetiikkaa? No sitähän minäkin. Kuka näitä siis myy? Miksi?


Aloitetaan vielä pehmeästi. Dermosilin ja Victoria's Secretin voiteet olivat jo aika tyhjiä, mutta voihan niistä silti vielä saada sen pari euroa kipale! Lumenen päivävoidetta ei ole enää vuosiin ollut myynnissä tuossa pakkauksessa. Myyntiin siis!


Kouritut hiusvahat vaivaiseen neljän euron hintaan. Etenkin tuo Wella huvittaa, vastaava maksaa uutena about saman verran.


Korkiton, lähes tyhjiin vajunnut hoitoaine, edulliseen neljän euron hintaan sekin!


Miltei tyhjä Puman tuoksu. Hintaa ei juuri ole, mutta eipä ole tuotettakaan. 


Milloinkohan Phytomerin pakkaukset ovat olleet tällaisia? Lähes tyhjä, iljettävässä kunnossa oleva tuubi, mutta sentään halvalla!


Ikivanha, nevöhööd brändi (Déesse?). Hintaa en muista, mutta varmasti sopiva. 


Toinen nevöhööd brändi, NaturCare. Veikkaan, että sieltä pronssikaudelta. Mutta käyttämätön!




Käyttämätön kasvovesi! Ei siinä, mutta kuinka moni on tuotakin availlut, kun kerta korkki on jäänyt auki. No thanks. 


Meikkipussi seitsemän euroa! Najs! Sisällä meikkivoiteita, kaikki avattuja ja läärättyjä. Kyllä, tarkistin. 


Tämä oli paras. Acqua di Parman tuoksun pohjat, hintaa about kymppi. 


Tekokynnet, jotka näyttävät vähän siltä, että niitä on käytetty. Yäk?

Sitten ällöttävyyden multihuipentuma:



Äitini äityi nostalgiseksi tämän äärellä, sillä hän on käyttänyt Oil of Olayn vastaavaa voidetta joskus muinoin. Mutta hyi olkoon mikä ties kuinka vanha, mähmäinen, sörkitty voide. Kuka tällaisen ikinäkään ostaisi? Jos olisin niin köyhä, ettei minulla olisi varaa kasvorasvaan, en silti ostaisi tällaista. Mikään perustelu ei ole hyvä. Ja sitten taas: sinä joka myyt tällaisia, häpeä. Edes vähän.


Ja loppuun vielä kirppisten klassikko, Bengalin Tiikeri -dvd. Tämä löytyi joka kodista joskus, koska tuli ilmaiseksi postissa. Ja aina joku näitä myy eteenpäin. Olen jo seonnut laskuissa, kuinka monta kertaa tämä on tullut vastaan. Sata ei varmastikaan enää riitä. Hei, vain 2 euroa, levy kassalla. En kestä. Onko joku joskus saanut tämän myytyä? 

Kamalampiakin juttuja on tullut vastaan, en ole vain tajunnut kuvata. Mutta jatkoa seuraa varmasti taas joskus, sillä tämä on kiehtovaa.

Ostatko sinä kosmetiikkaa kirpputorilta? Myytkö kosmetiikkaa kirpputorilla?

33 kommenttia:

  1. Mä en itse oo pahemmin kosmetiikkaa kirppiksiltä bongannut (paitsi tuoksuja) enkä kyllä koskaan itse myöskään myynyt. Muutamista blogeista tällaisia postauksia on kuitenkin tullut luettua aiemminkin ja siis hyihyihyi noita purkkeja!! Todella ällöttiäviä ja toivon todella, ettei kukaan mene noita sörkittyjä kasvovoiteita sun muita ostamaan.. Tuoksut on asia erikseen, mutta joo pitääkö niistäkään sitten välttämättä laittaa myyntiin tollasia lähes tyhjiä yksilöitä? Aina ei ihan ymmärrä ihmisten ajatuksen juoksua näiden kirppisjuttujen kanssa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuoksut ovat tosiaan asia erikseen, niiden pakkaukset ovat lähtökohtaisesti hygieenisempiä. Mutta eipä voi ymmärtää ihmisten ajatuksenjuoksua, ei tosiaan.. :D

      Poista
  2. Lahdessa on joka kirpparit täynnä kosmetiikkaa ja mä oon aina miettinyt kuka niitä ostaa. Sitten myin (hyvässä kunnossa olevia, lähes käyttämättömiä) hajuvesiä ja muutaman tuoksuvan voiteen kirpparilla niin ne meni saman tien :D En kyllä itse osta kosmetiikkaa kirpparilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama Raumalla. Tämä bongailu on meillä melkeinpä koko perheen hupia. :D Hajuvedet tosiaan ymmärrän, ehkä voiteetkin jos ovat siistejä. Ihmiset ajattelee niin eri tavalla asioista.

      Poista
  3. Mä aina bongailen noita Bengalintiikereitä ja heitän läppää, ettei kirppis voi olla kunnollinen jos yhtäkään ei löydy. Ja tajutonta, että porukka pyytää noista pahimmillaan jotain 4e :D Ja kosmetiikan osalta varsinkaan noi puoliksi käytetyt voiteet ei mene mulla jakeluun laisinkaan. Miksi sitä on voitu käyttää jo melkein kokonaan, mutta ei niitä jämiä? Miksei sitä naamarasvaa voi käyttää ajallaan loppuun vaikka vartalolle edes? Tai sitten jos löytää jonkin Lumenen vuosikertatöhnän, niin miksei vaan heitä roskiin? Pari kertaa oon ostanut hajuveden vähän käytettynä, mutta siinä menee se mun raja :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäis melkein perustaa joku IG-tili, jonka ainoa tehtävä olisi bongailla Bengalintiikereitä. :D:D

      Ja just tämä! Miksi niitä ei voi heittää roskiin? En tosiaan usko, että kyse olisi mistään ympäristöajattelusta, vaan ihan puhtaasta ahneudesta.

      Poista
  4. Hyi! Ihan järkyttävää että joku ees kehtaa myydä noita tai pyytää jotain 4e käytetystä voiteesta saatika 10e melkein loppuneesta tuoksusta! Välillä sitä miettii mitä ihmisten päässä liikkuu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä haluaisin melkein tavata jonkun näistä myyjistä ja kysyä, että mitä siellä päässä liikkuu. Ihan rauhanomaisesti toki. :D

      Poista
  5. Hyi kamala, ällötys! Kuka näitä myy JA kuka näitä ostaa?? Ei tulisi mieleenkään.. itse myynnkyllä jonkinverran kosmetiikkaa facebook kirppareilla, mutta aina vain uusia tai tosi vähän käytettyjä/kokeiltuja. Mun mielestä se on jotenkin eri asia kun näkee keneltä ostaa ja mitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen ostanut muilta bloggareilta kosmetiikkaa, kun nimenomaan tiedän, ketä näitä myy. Jotenkin tuntuu luotettavalta niin. Ja voisin jopa myydä jossain "suljetussa" ympyrässä jotain omiani pois, ehkä. Mutta se on ihan eri asia, kuin jonkin randomin sirkan huulipunien ostaminen. :D

      Poista
  6. Hyi olkoon! Siis... oli pakko pidättää henkeä näistä kuvista. Vaikea uskoa todeksi, mutta jos ihmiset myyvät käytettyjä kalsareitakin kirpparilla, ei kosmetiikka yllätä. Mun on olisi vaikea ostaa mitään käytettyä kosmetiikkaa, edes tuoksuja, sillä idea klähmitystä pullosta ei oikein houkuta. Tykkään tukea käytettynä ostoa, mutta kirpparit paikkana on mielestäni jotenkin nukkavieruja ja luotaan työntäviä.

    Mistähän johtuu että netissä tai kavereilta 2nd hand kosmetiikka tuntuu joskus turvallisemmalta vaikka saapumiskuntohan voi olla vieraalta ostaessa vielä kreisimpi.. juuri kysyin tutulta myisikö mulle yhden poskipunan, jota hän ei käytä ja punaa ei enää valmista. Ajattelin että pystyn desinfioimaan sen. Olen myös ottanut vastaan kavereilta ihonhoitotuotteiden tuubeja, jotka eivät heille sopineet. Kirpparilla silti en pystyisi edes koskemaan noihin!

    xx Laura / Laura Loukola Art & Beauty Blog

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne käytetyt kalsarit, ei saakeli. YÄK. Kerran törmäsin tosi hienoihin vintage-uikkareihin, mutta en pystynyt ostamaan, sillä ällötys ylitti tyylin. :D Musta kirppikset voi tosiaan olla pahimmillaan nukkavieruja, mutta jokin kummallinen aarteenetsijägeeni minussa on, kun tykkään kolpata ja etsiä niitä aarteita roskan seasta. :)

      Ps. Sun blogi on tosi kaunis! Jään lueskelemaan!

      Poista
  7. Hahaa, ihanaa, että säkin olet tätä mieltä! Mä olen joskus miettinyt, että haluaisin perustaa kirpparin jolla olisi KIELLETTYÄ myydä näitä avattuja kosmetiikkoja. Mä en jukolauta käsitä tätä ihmislajia, jotka näitä jätteitä myyvät. Vielä vähemmän ymmärrän sitä lajia jotka näitä ostavat. A P U A.

    Mä olen joskus muinoin kirjoittanut parikin postausta samasta aiheesta:

    https://nonnula.blogspot.fi/2014/07/se-mika-on-toisen-roska-ei-aina-ole.html

    https://nonnula.blogspot.fi/2014/10/kaikkea-sita-nakee-ennenkuin-silmat.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jälleen kerran ollaan samoilla linjoilla! :) Sellainen kirppis olisi kiva. Ja oikeastaan kieltolistalle voisi laittaa kaikenlaisen nuhruisen sonnan myymisen kalsareista bengalintiikerilevyjen kautta ARVOKKAASEEN nukkaiseen Marimekkoon. :D Ai että kun on ihana vetää kierrokset välillä kirppiksellä. Se on ihan meidän perheen suosikkipuuhaa. :D

      Poista
    2. Ja ai hitsi olin aivan unohtanut karsastavan Muumipeikon. Illan hepulit tulikin sitten sieltä.

      Poista
    3. :D tälle tunteelle on nimi: KIRPPISRAIVO. Se on kun myy jotain suomalaista designia (Marimekko, Iittala, Riihimäki, Humppila, Arabia.....), on aivan sama jos se on vähän rikki. Maljakossa särö, paidassa reikä, kahvikupista korva irti...ei ongelma, hintalappu kylkeen vaan kiinni. Kyllä joku (hölmö) ostaa.

      Joo, meidän kirpparille tulis myös Bengalintiikeri -kielto :D Mietin joskus, että onko tässä maailmassa vielä joku kuka EI saanut sitä postitse ilmaiseksi, ja on sen kirpparilta ostanut fiiliksellä nyt tuli tehtyä hyvä löytö! :D :D

      Poista
  8. Hauska postaus! :D Mäkin olen usein kirppareilla taivastellut, että miten jotkut kehtaa myydä jotain ikivanhaa kosmea ja toisinaan aika kovilla hinnoilla. Mä olen enimmäkseen bongaillut Yves Rocherin 90-luvun alun purkkeja. Päiväys mennyt about 20 vuotta sitten :D Ja älyttömintä on just myydä jotain jämäpurkkeja 20 sentin hinnalla. En ymmärrä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mut kato vintitsiä! Vanha tavara on joillekin automaattisesti arvokasta. Ja herää kysymys, että miten isoille tienesteille on oikein tarve, jos pistetään joku random vaahtomuovisuti myyntiin 20:llä sentillä. Eikö se kirppisloosi ole yleensä ihan sairaan kallis? Missä logiikka?

      Poista
  9. Hyi olkoon. Nää näyttää siltä, että laatta lentää! Noi tekokynnet oli ehkä itselleni pahimmat, kun tiedän tasan, miltä kynnet sitten alkaa näyttämään jos niihin liimaa likaiset tekokynnet (googlaapa vaikka nail bacterial infections) ja antaa oikein muhia. Parhaimmillaan teinit tekee tätä niin, että liimailee niitä yksiä kynsiä kiinni kuukausien ajan, eikä ajattelekaan niiden desinfioimista välissä D:

    Pakko silti myöntää, että varhaisteininä oon ostanut hiusten tyvikohottajan kirpparilta. Mutta mitäpä minä mistään silloin tiesin :D Oli sentään onneksi painekaasupullo, joten tuskinpa siellä sisällä suuria ylläreitä oli.

    Ja kysymykseesi liittyen, ne on varmaan just ne kaikki teinit ja esiteinit, jotka näitä pääasiassa ostelee :( Ei tällaisia juttuja sen ikäisenä osata kunnolla ajatella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EN GOOGLAA. :D:D Mulla oli kerran tekokynnet, kaksi päivää kestin ja oli pakko repiä irti vähän väkivalloin. Alkoi vaan iljettää. Oli koko ajan olo, että täällä alla muhii jotain kamalaa. Toki lievää paranoiaaa, myönnän.

      Ponnekaasupullo on onneksi varmaan hygieenisemmästä päästä. Itse en kyllä teininäkään olisi ostanut kosmea kirppikseltä, mutta ehkä olin jo silloin salaa hygieniafriikki..? :D Mutta teinien touhuja kun seurailee, niin enpä ihmettele. Nimim. Koulussa jossa olin töissä oli trendinä vaihtaa piilareita kavereiden kesken. Simmottis.

      Poista
    2. HYIIIIII! :O Piilareita, apua! Kas kun ei alusvaatteita :D :D

      Mutjoo, siis kun miettii, että ne teinit meikkaa niillä hitsin testereillä marketeissakin, niin tuskinpa ne kirppiksilläkään asiaa kahta kertaa miettii :D

      Poista
  10. Aah, lisää tämmösiä postauksia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelkään pahoin, että näitä tulee lisää jossain mutkassa. :D

      Poista
  11. Omalla kohdalla pahin kirppisbongaus on toistaiseksi ollut 20 vuotta vanha epilaattori, jossa oli ilmiselvästi tukko häpykarvoja... Heli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

      KUKA _HULLU_ EPILOI HÄPYKARVANSA????

      Poista
  12. Voi kun joku kertoisi näille tyypeille, että roskis on myös keksitty -_-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta roskiin heittämällä näinkin myyntikelpoisista tuotteista ei saa rahojaan pois! :D

      Poista
  13. Nyt kun mietin, niin olen ostanut kirpparilta kerran OPI:n kynsilakan. Kynsilakat on mulle ok, jos ne on vähän käytettyjä ja hyväkuntoisia.
    Usein kyllä saa ihmetellä, kun näkee kirppiksillä ihan kaatopaikkatavaraa. Ja usein on myös periaatteessa hyväkuntoisia esineitä, jotka on kuitenkin saastaisia. Miksi laittaa myyntiin kahvikuppi, jossa on vielä jämät pohjalla? Tai huonekaluja, jotka haisee pissalta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyi olkoon, just nuo rehellisen likaiset tavarat. Että etkö sen verran viitsi nähdä vaivaa, että pesisit. Tuollainen laiskuuden ja ahneuden yhdistelmä pistää vihaksi.

      Poista

Kiva kun kävit!