Kaikki pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampesterissa asustelevat tietävät, että viime viikko oli keltainen. Stockmannin Hullut päivät sekoittivat jengin ihan kybällä ainakin Tsadissa. Itse pääsin seuraamaan tilannetta aitiopaikalta myyjän ominaisuudessa. Nyt on myyty kauluspaitoja ja Barbourin tikkitakkeja aivan, no, hulluna. Miesten osastolla asiakaskunta oli melko rauhallista, enkä todistanut ainuttakaan kissatappelua, höh. Sen sijaan pääsin mittailemaan komeiden miesten kauloja ja haahuilemaan osastojen välillä ihanien japanilaisen mummon ja paapan kanssa. Ajoin myös paternoster-hissillä, mikä oli siisteintä (ja hitainta) ikinä.
No mutta, kaikkia varmaan kiinnostaa, että lankesinko itse ostamaan mitään. Alunperinhän ajatus oli, että ei kiitos ikinä, mutta jotenkin löysin itseni kosmetiikkaosastolta, sisustusosastolta ja jopa naistenvaatteista. Ja toki pyörähdin Herkussa ostamassa äipälle hilloa ja itselleni vaahterasiirappia.
En seonnut ihan täysin, ja fiksuna ihmisenä välttelin Akateemista, koska siellä lankeamisen vaara olisi ollut suurin, ja olen täydessä kirjaostoslakossa. Tosin kosmetiikkaostoslakkonikin kummitteli taustalla, joten ostin vain ja ainoastaan tarpeeseen. Nih.
Mukaan lähti tällainen satsi:
Ihana Cristelle&Co:n maksihame kesäksi; väri ei ole ehkä minulle tyypillinen, mutta ajattelin ehkä värjätä hameen. Hankin myös Onlyn pitsipaidan, joka on aivan ihana, mutta menee tavoitevaatekasaan. Hoh. Miestenpuolelta ostin maailman pehmeimmän puuvillapaidan, jota en halua riisua enää ikinä.
Kun näin Iittalan Tanssi-mukeja halvennuksessa, nappasin sellaisen itselleni salamana. Rakastan tätä Klaus Haapaniemen kuosia. Ovela Kettu -oopperakin on katsontalistalla.
Kusmi-teetä en sinänsä tarvinnut (tee-ostoslakko, kauhiton määrä näitä korpilakkoja!), mutta katsokaa nyt, miten somia paketteja! Ja ainakin Imperial-tee on aivan hullun hyvää ollakseen vihreää. Oih, oih.
Kosmetiikkaosastolla pidin pääni yllättävän kylmänä, ja mukaan tarttui vain Lumenen silmämeikkiputsari, Rimmelin maailman paras kivipuuteri ja tuplapakkaus Korresin Guava-suihkusaippuaa.
Huomaatteko, miten maltillinen olin. Onnittelen itseäni.
Niin juu, koska minulle kävi niin onnettomasti, että minulta katkesi useampi kynsi juurta myöden, en todellakaan ajatellut meneväni Stockmannille (härregud!) riivittyjen sormenpäideni kanssa. Siksipä hankin tekokynnet. Ekaa kertaa elämässäni. Olo oli vieras, ja kynsiä oli pakko tuijottaa koko ajan. Ja myös varoa; ei olisi minusta tähän rumbaan jatkuvasti. Toisen päivän jälkeen maljani oli jo ylitsevuotavainen, ja poistin muovinpalat sormistani. Minulle kynnet luomuna, kiitos.
Hullut päivät - juu vai ei?
Miley Cyrus -pose. |
No mutta, kaikkia varmaan kiinnostaa, että lankesinko itse ostamaan mitään. Alunperinhän ajatus oli, että ei kiitos ikinä, mutta jotenkin löysin itseni kosmetiikkaosastolta, sisustusosastolta ja jopa naistenvaatteista. Ja toki pyörähdin Herkussa ostamassa äipälle hilloa ja itselleni vaahterasiirappia.
En seonnut ihan täysin, ja fiksuna ihmisenä välttelin Akateemista, koska siellä lankeamisen vaara olisi ollut suurin, ja olen täydessä kirjaostoslakossa. Tosin kosmetiikkaostoslakkonikin kummitteli taustalla, joten ostin vain ja ainoastaan tarpeeseen. Nih.
Mukaan lähti tällainen satsi:
Ihana Cristelle&Co:n maksihame kesäksi; väri ei ole ehkä minulle tyypillinen, mutta ajattelin ehkä värjätä hameen. Hankin myös Onlyn pitsipaidan, joka on aivan ihana, mutta menee tavoitevaatekasaan. Hoh. Miestenpuolelta ostin maailman pehmeimmän puuvillapaidan, jota en halua riisua enää ikinä.
Anteeksi jälleen todella härskistä kuvasta. Mutta hame on ihana! |
Kusmi-teetä en sinänsä tarvinnut (tee-ostoslakko, kauhiton määrä näitä korpilakkoja!), mutta katsokaa nyt, miten somia paketteja! Ja ainakin Imperial-tee on aivan hullun hyvää ollakseen vihreää. Oih, oih.
Kosmetiikkaosastolla pidin pääni yllättävän kylmänä, ja mukaan tarttui vain Lumenen silmämeikkiputsari, Rimmelin maailman paras kivipuuteri ja tuplapakkaus Korresin Guava-suihkusaippuaa.
Huomaatteko, miten maltillinen olin. Onnittelen itseäni.
Niin juu, koska minulle kävi niin onnettomasti, että minulta katkesi useampi kynsi juurta myöden, en todellakaan ajatellut meneväni Stockmannille (härregud!) riivittyjen sormenpäideni kanssa. Siksipä hankin tekokynnet. Ekaa kertaa elämässäni. Olo oli vieras, ja kynsiä oli pakko tuijottaa koko ajan. Ja myös varoa; ei olisi minusta tähän rumbaan jatkuvasti. Toisen päivän jälkeen maljani oli jo ylitsevuotavainen, ja poistin muovinpalat sormistani. Minulle kynnet luomuna, kiitos.
Hullut päivät - juu vai ei?