Kukkia kesäksi

Kukkaistuoksut ja minä ei aina tulla toimeen. Ehkä se on enemmänkin identiteettikysymys, koska miellän itseni tummien sävyjen tyypiksi. Jotenkin hempeät tuoksut ovat liian romanttisia tunnekuolleelle vampyyrille. Ja raikkaissakin tuoksuissa pitää olla jotain vänkää ja omintakeista, kuten Hermés'in Un Jardin Apres La Moussonissa tai Stella McCartneyn Stellassa.

Mutta kuten joku blogiani seurannut saattaa huomata, olen kirjoittanut aika paljon nimenomaan hempeistä ja viattomista kukkaistuoksuista. Ja myönnettävä on: kyllä minä niistäkin tykkään, vaikka ne eivät tartukaan ensimäisenä käsiini tuoksuhyllystä. Mutta varsinkin kesäisin niillä on paikkansa.

Koska en sylje tuoksupulloonkaan (eheh) otin Nonnulan goodiebagista paljastuneen Dolce & Gabbanan Dolce Floral Dropsin uteliain mielin kokeiluun. Olen aiemmin kiinnittänyt huomiota sarjan upeisiin pulloihin, mutten muista niitä sen tarkemmin nuuhkineeni. Floral Dropshan on flanker aluperäisestä, vuonna 2014 ilmestyneestä Dolcesta. Sen ovat tehtailleet Jean-Marc Chaillan (mm. Agent Provocateurin "Fatale", Calvin Kleinin In2U -perhe, Jennifer Anistonin "Near Dusk") ja Laurent Le Guernec (mm. Sarah Jessica Parkerin "Lovely", useat Bond No 9 -tuoksut, Katy Perryn "Killer Queen"). Tuoksun kuvataan olevan alkuperäistä raikkaampi ja ilmavampi, kuin kasteen peittämät vastaleikatut kukat. 

Ja raikas se onkin. Siinä on pientä kirpeyttä, joka tasaantuu miellyttävän pehmeäksi mutta raikkaaksi kukkaistuoksuksi. Alkutuoksussa on valkoisia kukkia: nerolin kukkaa ja papaijankukkaa, sekä omenaa ja persikkaa. Sydäntuoksussa on lisää valkoisia kukkia: lumpeenkukkaa ja narsissia, sekä amaryllistä. Pohjatuoksussa on lemppareitani, myskiä, santelipuuta ja kashmirpuuta. Omalla ihollani esiin nousevat valkoiset kukat ja omena. Pohjatuoksussa en enää havaitse erillisiä nuotteja, vain niiden luomaa lämpöä.

Omaperäinen Dolce Floral Drops ei suinkaan ole, mutta pitääkö kaiken ollakaan mudan- ja suitsukkeentuoksuista nicheä? Joskus on kiva tuoksua raikkaalta ja miellyttävältä. Ja onhan tuo pullo nyt herkullinen. 

Tuote saatu

Siinä on ja pysyy!

Vissiin olen joskus maininnut, että rakastan Korresia? Jälleen kerran sain syyn rakkauteeni, sillä goodiebagista paljastui Volcanic Minerals Twist -luomivärikynä, sävyssä 11 Ivory. Se on puikkomuotoinen luomivärikynä, joka lupaa hoitaa ihoa vulkaanisten mineraalien voimin. Se sisältää myös riisivahaa, joka edesauttaa pysymistä ja kosteuttaa.

Luomivärin sävy on minulla oikeastaan täysin näkymätön nude. Se tasoittaa luomien sävyä, mutta that's it. Juuri siksi se onkin täydellinen primeri. Oikeasti, tämän päälle kun levittää puuterimaisen luomivärin se pysyy paikoillaan kuin tauti. Olen melkoinen rasvaluomi, joten uskokaa sanaani. Tiedän mistä puhun. Myös äitini tykkäsi.

Luomiväristä on tarjolla kuusi sävyä, joista kaikki vaikuttavat aika kivoilta ja käyttökelpoisilta. Hintaa puikolla on Korresin verkkokaupassa 19 euroa. 

Tuote saatu

Minun mielessäni on juhannus, ja juhla ja mittumaari

Juhannus oli tänä vuonna täynnä haikeutta. Viime kesän tapahtumat oikeastaan kulminoituivat juhannukseen, joka on melkein aina ollut juhla, jota on juhlittu mummun ja ukin kanssa. Elämä kuitenkin kulkee eteenpäin omia polkujaan, ja siihen on mukauduttava. Juhliin täytyy luoda uusia perinteitä ja muistoja.

Yksi odotti ruokailijoita kesäkeittiössä. Urvelo ei meinannut antaa minulle ollenkaan tilaa. 

 Tämänkin juhannuksen vietin kotona perheen parissa. Perjantaina söimme hyvin ja katsoimme leffoja, lauantaina hyppäsimme uuden paattimme kyytiin ja matkustimme saaren rantaan. Kahvi ei maistu missään niin hyvältä kuin pannulla kuukattuna ja saaressa. Heitin vihdoin talviturkkini, ja muistin, miksi rakastin vettä lapsena. En olisi malttanut nousta vedestä ollenkaan. Saariruoka maistui ihanalta, ja aurinko paistoi taukoamatta koko päivän. Kärähdin, koska olen idiootti. "Tämän päivän puna on huomisen bruna" totesin, mutta isä tyrmäsi: "Tai melanooma."

Kampaajalle, hus! 

Ruohosipulia suoraan rannasta. Mukulana napostelin näitä sellaisenaan. 

Savusiikaa, perunoita, silliä. Ah. 

Tällaisina päivinä Rauma on maailman ihanin paikka.

Juhannuksen virallinen kappale on Saarenmaan valssi, jota soittelin gramofonilla. (Ukki lauleskeli aina Saarenmaan valssia.)

Minä avaan syömmeni selälleen

ja annan päivän paistaa.

Minä tahdon kylpeä joka veen,

ja joka marjan maistaa.

Minun mielessäni on juhannus,

ja juhla ja mittumaari,

ja jos minä illoin itkenkin,

niin siellä on sateenkaari.

- Eino Leino -

Mitäs teikäläisen juhannukseen kuuluu?

Ilta Nonnulassa

Ihanat naiset ja pieni menninkäisneito, joka vei sydämeni. 

Eräänä toukokuisena viikonloppuna vietettiin Nonnulan Jonnan synttäreitä bloggaajaporukalla. Oli ihana päivä mahtavien naisten seurassa: juttua ja ruokaa riitti. Ja tietenkin saimme kotiinviemisiksi aivan sekapäiset goodie bagit. Jonna on suurten linjojen nainen, kuten kuvista kohta paljastuu. En hirveästi tajunnut ottaa kuvia, koska juutuin kiinni jutusteluun, mutta vähän sain iltaa taltioitua. Ette nyt pääse näkemään esimerkiksi Jonnan kasaamaa huikeaa hajuvesibaaria. Mutta uskokaa kun sanon, se oli ihana.

Kuvista ei ehkä välity kassien koko, mutta ne olivat valtavia. Onnibussissa oli ahdasta, mutta en valita.

Illan sponsoreina toimivat muun muassa Raikastamo ja Pink Vanilla Desserts, jonka tekemät kuppikakut olivat sen verran makoisia, että suunnittelen pyhiinvaellusmatkaa Turkuun.

Yksi illan kohokohdista oli ehdottomasti Jonnan tyttären Mimpen tapaaminen. Panda ja minä saimme kunnian leikkiä Muumeilla ja Barbeilla pienen tyttösen kanssa, tosin ainakin itselläni nuo leikkimistaidot olivat snadisti ruosteessa.

Kuvan otti Panda. Käytiin tyttöjen kanssa kaffella ja rannalla. Muumit nukkuivat sillä välin päikkäreitä. 

Esittelen vielä hieman goodiebagien parhaimmistoa. Alan jutustella näistä pikku hiljaa. Kuvissa näkyvät tuotteet saavat minut hykertelemään innosta, joten juttua seuraa.

By Terryn tuotteita en ole koskaan päässyt kokeilemaan, mutta nämä vaikuttavat mahtavilta. 

HAJUVESIÄ. 'Nuff said. 

Supermoodia, Sosaria ja rakastamaani Bio Effectiä. 

Korres!!<3

Vaahtokarkkikuorinta (joka esiintyy melkein joka blogissa!) ja Avonin tissiseerumi, oi kyllä. Kannut kiinteiksi 2016.

Kirsikkana kakun päällä Guerlainia.<3

Niin sanoinko jo, että bileet olivat hauskat, lämminhenkiset, herkulliset ja kaikinpuolin superit. Kiitos Jonna, you rule. 

No hupsistakakkaa!

Niin siinä vaan kävi, että blogi jäi tahattoman tahalliselle tauolle. Elämä on tyypillisesti vähän potkinut, mutta olen koittanut potkia takaisin. En siis ole kadonnut sen kauemmas, kunhan olen vähän ottanut time outtia kaikesta.

Huomenna jatketaan niin normaalisti kun pystytään! Olen kesätöissä, mutta palan halusta päästä myös bloggaamaan. Olen juuri kauhean savotan syövereissä, koska tuotteita on arvostelematta ja kuvia ottamatta. Älkää siis unhoittako minua, täällä mä olen!

Valmistujaispaakkelssien valmistusta mummun essussa.

Phoeben kauracookiet. Ei ihan onnistuneet.

Valmistujaislook. Huulilla MACin Chili.

Saatiin simona kukkia. Ah!

Luvassa on juttua yhdestä ihanasta bloggaajatapaamisesta, parista tuoksusta, huulipunista ja ties mistä. Kirsikkana kaakun päällä on arvonta, joka minun piti suorittaa jo siinä synttärieni kieppeillä. Hupsista.

Myyttikin on palannut tauolta. Kesäyön konsertti lähestyy!

Olen ahminut Diana Gabaldonin Muukalainen-kirjaa, joka on siis Outlander-sarjan eka osa. Ihan loistavaa historiafantasiaa! 

Pistän oheen pienen kuvaoksennuksen. Olen minä jotain puuhaillut, kuten viettänyt valmistujaisia ja nauttinut pienestä lomasta kotona.

Vaan pysykää taajuuksilla! Huomiseen kullanmurut.

Loppukevennyksenä pieni Gif-animaatio. #urpo

Kirkkaampi iho vähän äkäseen!

Nyt kun ikää alkaa olla enemmän, olen alkanut arvostaa ihoa kirkastavia tuotteita. Mitä kuulaampi iho on valmiiksi, sitä helpompaa se on meikata. Lisäksi olen huomannut, että ihoni on muuttunut ohuemmaksi. En ole enää samanlainen rasvanaama kuin pari vuotta sitten, enkä voisi olla asiasta enemmän innoissani. Ohentunut iho ei kuitenkaan tahdo enää kestää rakeellisia kuorintoja. VANHUS.

Ergo, päätin kokeilla entsyymikuorintaa, joka on iholle hellävarainen, mutta samalla tehokas. Sokoksen hyllyssä käteeni osui Ziajan Sensitive skin -sarjan entsyymikuorinta. Se on silikoniton, parabeeniton ja tuoksuton, läpinäkyvän geelimäinen kuorinta herkälle iholle. Se lupaa kuoria kuolleen ihosolukon tehokkaasti ja valmistaa ihon hoitotuotteita varten. Lisäksi se tasoittaa ja pehmentää ihoa.

No, kuinkas sitten kävikään? Kuorinta levitetään kasvoille ja annetaan vaikuttaa 10-15 minuuttia. Se tuntuu iholla viileältä ja kihelmöi hieman. Kihelmöinti ei kuitenkaan tunnu epämiellyttävältä, päinvastoin. Huuhtelun jälkeen peilistä katsoo tosiaan hieman kirkastunut iho. Konsulentti sanoi, että tämän jälkeen ihon pitäisi puskea ulos kaiken kuonan, mutta tällaista efektiä en ole huomannut, mikä on harmi. Olisihan se tyydyttävää saada puristella mustapäitä pois helposti. Mutta iho on todella freesi ja sen väri on tasaisempi. En vielä osaa sanoa, millaisia vaikutuksia on pitkäaikaisella käytöllä, mutta välitön vaikutuskin on ilahduttava. Iho on pehmeä ja tasainen, ja tosiaan seerumi ja voide humahtavat ihoon samantien.

Kuorinta on mainio tuote herkälle iholle, eikä hintakaan juuri kukkaroa kevennä. Sen hinta Sokoksella on 8,90.

Joko olet kokeillut entsyymikuorintaa? Onko sinulla suosikkia? Vinkkejä otetaan vastaan.

Monsuunin jälkeen

Rankan sateen jälkeen maa on kostea ja vehreä. Kaikkialla tuoksuu raikkaalta ja uudistuneelta. Maa huokuu tuoksua, jota on vaikea kuvailla. Aurinko paistaa kuulaana puiden oksien läpi, linnut laulavat ja koko maailma tuntuu heränneen. Kädessä höyryää chai-muki, jonka mausteinen tuoksu sekoittuu kasvien ja mullan tuoksuihin. Puutarha on täynnä ihmeitä ja tutkittavaa. Suurkaupungin humu on kaukana ja pölyinen tie vain muisto. Nyt kaikki on uutta ja kaunista.

Tältä maailma näyttää monsuunisateen jälkeen, ainakin minun kuvitelmissani. Samankaltaista maalailua on varmasti mielessään harrastanut Jean-Claude Ellena (nenä usean Hermes-tuoksun takana, mm. Un Jardin -sarja) luodessaan Un Jardin Aprés La Mousson -tuoksua Hermes'ille. Tuoksu on saanut innoituksensa puutarhasta Keralassa, joka herää eloon rankan monsuunisateen jäljiltä. Mausteinen, raikas ja kukkainen tuoksu on suoraviivainen, vaan ei tylsä. Se on mielenkiintoinen ja erikoinen, eikä tuoksutarjottimellani ole mitään vastaavaa.

Niiin kaunis pakkaus! Norsu! En kestä.

Tuoksu aukeaa mausteisena ja kukkaisen vetisenä. Sen alkutuoksussa on kukkaisia nuotteja. Sydäntuoksu on lumoavan mausteinen: kardemummaa, korianteria, inkivääriä, pippuria ja inkiväärinkukkaa. Pohjalla odottavat vetiver ja kasvisnuotit. Omalla ihollani esiin tulevat kardemumma ja vetiver. Tuoksu on samalla lämmin ja raikas. Sen kesto on mainio, joskin odotettavasti ei mieletön. Hajuvesi on sopivan sukupuoleton, mikä lisää sen mielenkiintoisuutta.

Kerala on paratiisi maan päällä, jonne uskon vielä palaavani. Tämä tuoksu viekin ajatukset juuri sinne, missä luonto on mitä upeinta ja ihmiset mitä lämpimimpiä. Sitä parhaimmat tuoksut tekevät; ne vievät mielikuvamatkalla ja nostavat arjen yläpuolelle. Un Jardin Apres La Mousson tekee juuri sen.