Torstaiaamuna sain kuulla suru-uutisen. Rakas Kerttu-kissani oli jäänyt auton alle yöllä, ja kuollut vammoihinsa. En voi käsittää, miten niin ihana kissa onkin yhtäkkiä poissa.
Pehmoinen. Voimamimmi. Emo. Suuri metsästäjä. Silkkiturkki. Pörisijä.
Rakastan syksyä! Kellastuvat lehdet, kylmenevät kelit ja pimenevät illat hoitavat sieluani enemmän kuin kesä ikinä. Rakastan sytyttää kynttilöitä, keittää teetä ja kaivautua nojatuoliin hyvän kirjan kanssa. On ihanaa kaivaa kaapista esille maiharit, isot huivit, hatut ja neuleet. Syksyisin on erityisen mukavaa kutsua ystäviä istumaan iltaa ja juomaan useita pannullisia teetä yhdessä. Minua eivät haittaa sadekuurot, sillä minulla on iso ja värikäs sateenvarjo.
Syksyllä voi meikata vähän enemmän ja maalata huulet tummalla huulipunalla. Lakata kynnet dramaattisella viininpunaisella. Kokeilla uusia luomivärejä.
Tämän syksyn kalenteri näyttää aivan sekopäiseltä. On gradua, kursseja, sävellystyötä, sovittamista, töitä ja keikkoja. Kaiken keskellä yritän opetella rauhoittumaan. Aion opetella lukemaan kirjoja jälleen. Pitää edes puolentunnin verran omaa aikaa päivittäin. Nukkua riittävästi. Tutkia ympäristöäni ja muuttuvaa luontoa. Kuunnella Amelién soundtrackia ja Hilliard Ensemblen Perotinus-levyä. Käydä kotona aina kun mahdollista. Ostaa kukkia.
Dyykattu nojatuolini on kulahtanut, mutta ihana. Siihen voi kaivautua,
ja sen sylissä voi syödä jäätelöä vailla huolta sotkemisesta. Se on jo sotkuinen.
Rakastan vanhaa Arabian teepannuani, jonka sain ystävältäni. Katja Ketun "Kätilö" on koukuttavaa luettavaa!
Trofeehyllyni. Tykkään erityisesti tekovariksesta, Lenin-maatuskasta ja löydetystä kirahvista. Taulut olen tehnyt itse - keskimmäisessä naamani on kopiokoneessa.
Vinkkini tälle päivälle: ota aikaa. Istu alas. Nauti pimenevistä illoista ja nurkissa paukkuvasta tuulesta.
Voi, minkä teitkään, Life and Other Disasters -blogin Marika! Hän heitti haasteena meikata samalla tavalla kuin teininä. Okei, tästä tulee samalla hauskaa ja vähän nöyryyttävää.
Olin teininä, hmm, erikoinen ja angstinen. Elin monta tyylivaihetta vähän sinnepäin. Olin punkkari, emo ja hippi, välillä myös mummo. Plus se lyhyt vaihe, kun melkein kilpailimme, kuka pukeutuu nuhruisimmin. Yhdessä vaiheessa pukeuduin vain mustaan, toisessa mahdollisimman moneen väriin samanaikaisesti.
Jjep. Tässä oikeastaan tiivistyy kaikki. Selfie aikana ennen Instagramia, vailla itseironian häivää, vessan peilin edessä, naama vakavana ja ah, niin kohtalokkaana. 2004.
Tyylinäyte vuodelta 2005. Paidassa luki "Your favourite band SUCKS."
Teini-ikä oli vaivaannuttavaa aikaa. Iho kukki, kroppa muuttui, mielialat heittelivät, olin ihan hukassa tunteideni ja itseni kanssa, ja kaikkea tätä korostin meikkaamalla sangen tyylikkäästi. Tosin sanottava on, että en koskaan loikannut mukaan kaikkein kammottavimpiin meikkitrendeihin. Olen itselleni ikuisesti kiitollinen, etten nyppinyt kulmakarvojani liikaa. Meikkivoidehuulet jätin välistä, ja meikkivoiteeni ei koskaan ollut liian tummaa. Itseasiassa päin vastoin. Se oli mahdollisimman vaaleaa. Halusin olla "pale and interesting." Naama piti myös meikata ihan tukkoon. Käytin jossain vaiheessa Max Factorin Panstickia, koska se peitti kaiken. Ei iho varmaan hirveästi päässyt hengittelemäänkään, joten ilmankos se kukki vähän lisää.
Tässä arkinen tyyli. Paljon eyelineria ja huulikiiltoa. Ja maskinaama.
Teiniaikojen meikkipussista löytyi vaalea meikkivoide, tummanruskea sekä musta kajal, nestemäinen eyeliner, kivipuuteri, peitepuikko ja huulikiilto. Taisi siellä olla jotain luomivärejäkin, mutta en muista niitä juurikaan käytelleeni. Joskus halusin räväyttää, ja piirsin mustalla kajalilla Kellopeli Appelsiini -tyyppiset viivat silmien alle. Trés cool, tiedän. Minulla oli melkein aina kestorajaukset silmissä, koska en omistanut silmämeikinpoistoainetta.
Näin mentiin kaupungille näyttäytymään. Rakastin muokata kuviani lisäämällä äärimmäisen paljon kontrastia ja mahdollisesti jonkun kelmeän filtterin, kuten tässä. Yritin poseerata samalla tavalla, muttei onnistu. En osaa ottaa itseäni niin vakavasti.
Yksi olennainen osa naamaani olivat jo tuolloin kulmakarvat. Tykkäsin tosin maalata ne tummanruskealla Anytimen kajalilla ihan supertummiksi. Joo. Ja tietenkin käytin huulikiiltoa, johon tukka ja kaikki ilmassa leijuva mähmä tarttui. Aina Anytimea. Useita tuubeja Anytimea. Paitsi sen kerran, kun ostin Lancomen Juicy Tubesin, johon olin säästänyt rahaa pitkään ja hartaasti. Lopulta en raaskinut edes käyttää sitä, koska se oli niin hieno. (Kuvassa näkyvä Juicy Tubes on uudempi, mutta se lensi roskikseen välittömästi kuvan ottamisen jälkeen. Hyi. Never again.)
Teemaan sopiva biisi on ehdottomasti Nirvanan "Lithium."
"I'm not scared, light my candles in a daze, cause I've found God."
Onneksi en ole enää teini-ikäinen.
Mites sinulla, kaipaatko takaisin nuoruuden kultaisiin vuosiin?
Alkoi heti soida päässä Frederikin epäonnisen vaalimainoskampanjan tunnari. (ÄIJÄENERGIAA! Äijäenerrgiaa 201!)
No mutta, no niin. En ole lähtenyt mukaan misellivesihuumaan, koska äh. Olen kokeillut äidin kaapista L300-merkin ja Garnierin misellivesiä, mutta en ole ihastunut. L300 on "tuoksuton" tuote, mutta haju on aivan kammottava, ja Garnierkin on tosi meh. Kumpikaan ei puhdista meikkiä niin hyvin, että vaihtaisin kaksoispuhdistuksesta pois. Ymmärrän toki, että joskus haluaa päästä meikistä helposti ja nopeasti eroon, mutta nämä mainitut misellivedet aiheuttivat lähinnä sotkua ja pahaa mieltä.
Törmäsin kauppareissulla Herbinan uuteen Energy Boost -sarjaan, ja ihanasti slaavihenkisesti kuvioidut pakkaukset vetivät minua puoleensa. Nappasin käteeni miselliveden ja kiikutin sen kassalle. Energy Boost -misellivesi lupaa virkistää ihoa betaiinin, tyrnin, appelsiininkukkaveden ja e-vitamiinin voimin. Misellivesi on suunnattu normaalille ja sekaiholle. Tuotteessa on ihana hedelmäinen tuoksu, mikä lisää käyttömukavuutta minun silmissäni tuhatkertaisesti. En vaan pidä tuoksuttomista tuotteista, en sitten ollenkaan.
No, mitä Energy Boost -misellivesi tekee? Suhtaudun skeptisesti kaikenlaisiin 3-in-1-tuotteisiin, eikä tämäkään misellivesi putsaa kaikkea ryönää naamasta. Mutta tämä on mitä oivallisin kasvovesi, jolla saa viimeisetkin meikinrippeet pois kasvoilta. Eniten käytän tätä misellivettä aamuisin putsaamaan pois nukkumisen jättämät sutut. Tuote jättää iholle virkeän tunteen, eikä kuivata ollenkaan. Kyllähän tämä poistaa myös huulipunat ja vesiliukoisen silmämeikin mukavasti, mutta öljyinen iho ja vedenkestävä meikki eivät tällä puhdistu.
Sanoinko jo, että pakkauksen kukkakuvio on valloittava! Tykkään Herbinasta, sillä yleensä tuotteet ovat hintaansa nähden todella laadukkaita. Plussaa kotimaisuudesta.
Joko Herbinan energiauutuudet ovat löytäneet tiensä kylppäriisi?
Ihan tyhmä otsikko, mutta se kuvaa lauantaista meikkiäni. Juhlimme ystäväni tohtoriutta tunnelmallisesti puutarhassa, ja pukukoodi oli fancy. Koska olen ehdottomasti mieluummin överit kuin vajarit -tyypin ihminen, päätin ottaa isot paukut käyttöön. Yllättäen pukeuduin mustaan pitsiin ja hopeakoruröykkiöihin. Halusin silmiin samaa tunnelmaa, joten korkkasin vihdoinkin sen Guerlainin paletin. Ah ja voih ja oich. Se on ihanaaaacjnsak,qaö.-d......
Pohjustin luomet ikivanhalla Maybellinen mustalla geelieyelinerilla, josta yllättäen irtosi vielä väriä. Lopputulos ei ollut ykösellä siisti, joten jouduin vähän työstämään väriä. Kun lopulta sain värin luomille haluamaani muotoon, aloin sivellä päälle mustasta napista väriä. Sävy on aivan uskomattoman kaunis kimalteleva musta. Ehkä inasen verran liian kermainen, koska väriä menee hukkaan aika paljon. Harjasin ripsiin mustaa maskaraa ja vetelin alarajaukset mustalla vedenkestävällä kynällä.
Pidin muun meikin suht minimalistisena. Maalasin kynnet Gina Tricotin Punk-lakalla, joka mätsäsi kivasti silmämeikin kanssa. Tukka roikkui, en saanut sitä mihinkään asentoon.
Lauantaina sain olla osallisena kauneusbloggaajien miitissä. Tarkempaa analyysiä on luvassa myöhemmin tällä viikolla, mutta sanonpa, että oli aivan todella hauskaa. Hauska oli myös goodiebag, tai siis viisi goodiebagia. Yhdestä paljastui neljä Lumenen syyskokoelman Wild Rose-huulipunaa. Ne ovat oikein mukavan sävyisiä ja tuntuisia punia, ja niitä on kiva käyttää, koska ne ovat kosteuttavia. Mitään superpigmenttisiä eivät nämä huulipunat ole, mutta kerrostamalla saa ihan hyvän lopputuloksen.
Erityismaininnan ansaitsee kaunis punaruskea sävy, 89 Kuunvalo. Enkuksi käännettynä tietenkin Moonshine. Minua ilahduttaa tämä hupaisuus niin, että pakkohan sitä on käyttää pontikkapunaa. Ja mielelläni sitä käytänkin, sillä väri on miellyttävä ja sopii syksyyn kuin liiskaantunut mato asfalttiin. On kivaa käyttää välillä kosteuttavia huulipunia, joiden kanssa eläminen on huomattavasti helpompaa kuin mattapunien kanssa. Toki tämä puna ei ole läheskään yhtä näyttävä.
Tein Makeup Academyn nudepaletilla ruskeasävyisen syysmeikin, jossa viihdyin kovasti. (Pitäisi kai alkaa käyttää niitä värikkäitäkin luomivärejä. Huomenna sitten.) Testasin uutta tapaa levittää luomiväri. Vaatii vielä treeniä.
Päivän biisi on itseoikeutetusti Joose Keskitalon "Riivaajat."
Pidän suuresti Freemanin tuotteista. Ne ovat toimivia, hauskoja, eikä niitä ole testattu eläinkokeilla (ei siinä, ettenkö ostaisi välillä eläimillä testattua kosmetiikkaa, mutta tokihan testaamattomuus on plussaa!) Olen jo pitkään halunnut kokeilla Freemanin Facial Polishing Mask Charcoal & Black Sugar -naamiota. En ole kuitenkaan löytänyt sitä Sokokselta enkä Stockkalta. Essence-hakumatkalla Porin Halpa-Hallissa löysin tuubin ja nappasin sen mukaani.
Kasvonaamio toimii kahdella tavalla: ensin sitä levitetään iholle naamioksi, ja vaikutusajan jälkeen sillä kuoritaan iho. Naamio on itsestäänlämpiävä, mikä tuntuu mukavalta - tosin saunassa naama tuntuu palavan, joten en suosittele. Naamiossa on aktiivihiiltä, joka imee ihosta rasvaa ja epäpuhtauksia. Kuorintaa avittaa sokeri, ja ihosta tulee puhdas ja pehmeä. Verrattuna suosimiini savinaamioihin iho ei jää lainkaan kuivaksi. Pidän ehkä enemmän savinaamioiden jättämästä tunteesta, ja mielestäni ne putsaavat ihon paremmin. Mutta ei tämäkään naamio ole pöhkömpi. Sokerin takia sitä on haastava levittää iholle tasaisesti, sillä se on naamiossa suurina kiteinä. Mutta pienellä taputtelulla homma onnistuu ihan mukavasti. Tuotteen tuoksu on muuten yllättävän maskuliininen. Siksi voin suositella tätä myös miehille. Argh ja yarr, mustaa ja miehekästä!
Mahdollisesti luotaantyöntävin kuva blogissani ikinä.
Kuorinnan inci näyttää muuten aika hyvältä! Sen alkupäässä on sokeri ja aktiivihiili, joiden jälkeen listalla on erilaisia hedelmäuutteita (kookos, inkivääri, papaija...) ja laventeliöljyä. Loppupäässä on mm. levää ja vesikrassia. Aikamoinen paketti hyviä juttuja! Miehinen tuoksu muuten johtunee laventeliöljyn ja santelipuun yhdistelmästä!
Rasvanaamainen kaverini, jos törmäät tähän tuubiin, ota ihmeessä ostoskoriin!
H&M:n uudistunutta kosmetiikkaosastoa on kuhistu nyt jonkin aikaa, ja olen käynyt moneen kertaan kurkkimassa, josko tuotteet olisivat esillä myymälässä. Ja ah, nyt ne olivat! Olen todella vaikuttunut, sillä kaikki hiplailemani oli käyttökelpoisen oloista. Yritin hillitä itseäni, joten nappasin mukaani vain kolme tuotetta (plus hatun, koska hatut on kivoi.) Minua jäivät kutkuttamaan erityisesti hiustuotteet, joten saas nähdä jatkuuko hamstraaminen.
Cream lip colour, sävyssä So Cocoa, on kermainen ja pigmenttinen huulipuna. Se liukuu huulille mukavasti, peittää yhdellä kerroksella, ja kiiltää sopivasti. Ruskea sävy on supercool ja puna on jopa pitkäkestoinen! Ei lainkaan paha kympin punaksi! Pakkauskin on yllättävän ylellinen. Thumbs up!
Uudet vartalonhoitotuotteet olivat todella houkuttelevia, ja erityisesti nenäni ihastui Midnight Museen ja Cashmere Hazeen. Päädyin ostamaan vartaloemulsion ja suihkusaippuan.
Midnight Musessa on vaniljan ja ambran runsas tuoksu. Tuoksu jää voiteen levittämisen jälkeen iholle pitkäksi aikaa. Voiteessa on E-vitamiinia ja sheavoita. Emulsio imeytyy nopsaan, mutta kosteuttaa sopivasti. Kiva rasva, jota voin kerrostaa aika monen hajuveteni kanssa.
Cashmere Haze on superihana tuoksu, jossa on jasmiinia ja santelipuuta. Suihkugeeli vaahtoaa mukavasti eikä kuivata ihoa liikaa. Pieni miinus koostumuksesta, joka on läpinäkyvää ja skidisti lirua. Mutta ihan sama, sillä Cashmere Hazen on tuoksu muistuttaa minua mummustani. Nenäni haistaa saippuassa vahvan myskivivahteen, josta tulee mieleen Alyssa Ashleyn myskituoksu, joka oli mummuni lemppari. Taidan käydä vielä haalimassa tämän tuoksuisen vartalovoiteen.
Annan kiitosta tuotteiden pakkauksille. Ne ovat yksinkertaisen tyylikkäitä. En ole koskaan liiemmin innostunut H&M:n kosmetiikasta, mutta nyt voin sanoa olevani vilpittömän mielissäni.
Päivän biisi on monta päivää päässä soinut Den Harrow'n "Mad Desire." Nupit kaakkoon!
