Perjantain kunniaksi avaudun ja kerron, että elämäni pahin trauma on, kun kaverini tokaisi minun näyttävän ihan Samuli Edelmannilta. Olimme seitsemäsluokkalaisia, mutta silti, yhä vain kirpaisee.
Enkä väitä, että Samuli olisi mitenkään vastenmielinen mies, päinvastoin. Mutta itse en ole mies. Eikä kai kukaan 13-vuotias, murrosiän kanssa kamppaileva tyttö halua kuulla näyttävänsä siihen aikaan hieman tuhdimmassa (Häjyt-periodi) kunnossa olevalta mieheltä. (Tilannetta ei suinkaan helpota se, että tässä viime kuukausina eräs toinen vääräleuka totesi minun näyttävän M.A.Nummiselta.)
Ja tästä aasinsilta syvälliseen ajatukseen: se, mitä sanon jollekin toiselle, saattaa seurata häntä ikuisesti. Sen sijaan, että heittelisimme eetteriin typerää kritiikkiä, voisimme puhua toisillemme lempeästi. Maailma tarvitsee kehuja, jotka kumpuavat sydämestä, ja rakkautta, ei sivalluksia ja sarkasmia. (Okei okei viekää minut giljotiiniin, nimimerkillä "Sarkastikko"!) Hymy ei kulu käyttämällä. Ja voisihan sitä joskus sanoa ystävälleen, kuinka kaunis/komea hän onkaan. Ei se ole noloa. Noloa on olla sanomatta. Minua hävettää, kun olen sanonut ystävääni Martti Syrjän näköiseksi. Ja toisaalta ollaanhan me melkoinen parivaljakko, Samuli ja Martti.
"Jos mä ja toi Jippu mentäis seisomaan vierekkäin, kaikki pyytäis meitä laulamaan 'Jos sä tahdot niin'."
Kaunista ja ennenkaikkea armollista viikonloppua! Rakastetaan toisiamme. Rakkautta säestämään ihanan look-a-likeni mestariteos (joka on vielä parempi pikkuveljen kanssa autossa laulettuna ja vihellettynä.)
http://www.youtube.com/watch?v=J62Z8IpWWLk
(Olen pahoillani!)
Kuva: Filmgoer.fi
Enkä väitä, että Samuli olisi mitenkään vastenmielinen mies, päinvastoin. Mutta itse en ole mies. Eikä kai kukaan 13-vuotias, murrosiän kanssa kamppaileva tyttö halua kuulla näyttävänsä siihen aikaan hieman tuhdimmassa (Häjyt-periodi) kunnossa olevalta mieheltä. (Tilannetta ei suinkaan helpota se, että tässä viime kuukausina eräs toinen vääräleuka totesi minun näyttävän M.A.Nummiselta.)Ja tästä aasinsilta syvälliseen ajatukseen: se, mitä sanon jollekin toiselle, saattaa seurata häntä ikuisesti. Sen sijaan, että heittelisimme eetteriin typerää kritiikkiä, voisimme puhua toisillemme lempeästi. Maailma tarvitsee kehuja, jotka kumpuavat sydämestä, ja rakkautta, ei sivalluksia ja sarkasmia. (Okei okei viekää minut giljotiiniin, nimimerkillä "Sarkastikko"!) Hymy ei kulu käyttämällä. Ja voisihan sitä joskus sanoa ystävälleen, kuinka kaunis/komea hän onkaan. Ei se ole noloa. Noloa on olla sanomatta. Minua hävettää, kun olen sanonut ystävääni Martti Syrjän näköiseksi. Ja toisaalta ollaanhan me melkoinen parivaljakko, Samuli ja Martti.
"Jos mä ja toi Jippu mentäis seisomaan vierekkäin, kaikki pyytäis meitä laulamaan 'Jos sä tahdot niin'."
Kaunista ja ennenkaikkea armollista viikonloppua! Rakastetaan toisiamme. Rakkautta säestämään ihanan look-a-likeni mestariteos (joka on vielä parempi pikkuveljen kanssa autossa laulettuna ja vihellettynä.)
http://www.youtube.com/watch?v=J62Z8IpWWLk
(Olen pahoillani!)
Kuva: Filmgoer.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kävit!