Bones.

Jon Acuffin Stuff Christians like on ehkä yksi parhaita juttuja internetissä, tämän videon (klik!) ja oman blogini lisäksi. Ai miksi? Stiigaa ite!

"Arrive empty to the grave, having given all you were given, stewarded all you were tasked with.

Give the grave only bones."

'Nuff said. Amen!

Jos ottaisin tatuoinnin, tämä teksinpätkä olisi kova kilpailija. Tein muuten ylläolevan kuvan ihan omin pikku kätösin. Huoneentaulu, nääs.

Rohkeeta loppuviikkoa!!!

Korvat kesäkuntoon 2013

Olen ehkä vähän peelo, mutta tajusin taas miten hienoa musiikkia proge onkaan. Näin ollen aloitin iltani Kingston Wallilla, ja Pink Floydin kautta olen päätynyt King Crimsoniin. Juuri siihen yhtyeeseen, jonka teininä julistin olevan "ihan mälsä."

Voi minua lapsiraukkaa. En todellakaan ollut kuunnellut "In the Court of the Crimson King" -albumia.

Mutta nythän minä sitä kuuntelen. Olen aika onnellinen, koska tämä on niin hyvä levy. Nimikkoraita on ihan helmi.

Ja tästä sikisi synkkään mieleeni aatos: pitkiä kesäöitä on paljon, ja niin on hyviä levyjäkin. Yksi levy per yö. Tai ilta, mutta pääasia on, että kuuntelen levyn kun maailma on jo hiljaisempi. Yksin tai yhdessä, mutta hiljaa. Voin lainata ne kirjastosta, ostaa tai kuunnella Spotifysta. Jos löydän jonkun jostain älppärinä, aina parempi. Voisin kuunnella läpi jo olemassaolevat vinyylini. Ja korjata levarini! Tuoda sen Helsinkiin! Innostun koko ajan enemmän.

Join the movement! Aloita vaikka tästä: (valmistaudu universumin räjähtämiseen!)

Kesän lopussa olen jo paljon rock-kultivoituneempi, ja voin keskustella sun kanssa muustakin kuin The Beatlesista. 

Seven Swans

Keväälläkin saa olla haikea ja kuunnella pehmeää, syvällistä, vähän surumielistä musiikkia. Kuin tilauksesta, löysin Sufjan Stevensin. Miehen musiikki on silkkaa ihanuutta, etenkin Seven Swans -albumi. Se aukenee jokaisella kuulemalla vähän lisää. Kappaleissa avautuu maailma, joka on samalla valoisa ja vähän mystinen. Raamatusta ammentavat lyriikat, vähäeleiset sovitukset, Sufjanin ääni ja koko levyn lävistävä haikeus ovat yllättäen yhdistelmä, jolla minun sydämeni valloitetaan.

Levyä kuunnellessani tunnen, kuinka sydämeeni valutetaan jotain lämmintä, ja että joku halaa minua isoon nuttuun. Kappaleet saavat minut hymyilemään lohdullisuudellaan.

Suosikkini levyltä ovat "All the trees of the field will clap their hands" ja nimikkoraita, "Seven Swans." Onnellista melankoliaa! Vai melankolista onnea? Tuttuja mielentiloja, molemmat. 

Opin muuten äsken upottamaan videoita tekstiin. Coolness!

"The Dress looks nice on you" on ehkäpä täydellinen rakkauslaulu. "Näen sinussa paljon valoa" on aika kaunis kommentti kenelle tahansa.

Onnellisuutta ja rauhaa sinne!

Intiamummo täällä, hei!

Olen ollut kovin hiljainen. Elämä ja sen myötä tullut viisaus pistävät suuta soukemmalle.

No as if. On ollut kiireitä. Kiire tehdä musiikkia, koulujuttuja, stressata, ikääntyä. Täytin 23, olen taas isompi tyttö. Hengittelen rauhassa ikäkriisiä loitommas.

Mutta kauneusvinkki minulla on antaa. Kun silmiin kuitenkin tulee ryppyjä, ja samalla iho on kuin 15-vuotiaan, on kiva kiinnittää huomio johonkin hauskaan ja eksoottiseen. Bindit tekevät paluuta otsalleni, vuosien tauon jälkeen. Teininä liimailin niitä itseeni antaumuksella, ja pitkästä aikaa ne näyttävät todella freeseiltä.

Intiasta saatu maalaussetti esiin (ei ole kuvaa, höh) ja eikun pistettä hyvään kohtaan.

Fokus samantien poissa väsyneistä (ikääntyneistä!!) silmistä ja kulmakarvoista, joita ei nypitä koskaan. Viisaat ja mystiset silmät meikattu Wet n wildin "Comfort zone" -paletilla, joka on muuten ihana! Siitä lisää heti kun ehdin. On paljon kosmetiikka-asiaa, sori.

Lopuksi viime viikkojen kulutetuin biisi: maailman ihanin Sufjan Stevens ja "All the Trees of the Field Will Clap Their Hands" Seuraavanlaisiin tunnelmiin jätän itseni ja teidätkin: 

"If I am alive this time next year, 

will I have arrived in time to share? 

And mine is about as good this far. 

And I'm still applied to what you are. 

And I am joining all my thoughts to you. 

And I'm preparing every part for you." 

Pax et bonum!

Dove Real Beauty Sketches

Pakko jakaa aivan ihana video, jonka aivan ihana Eeva jakoi Facebookin puolella. Ehkä tämä on mainos, mutta todella koskettava sellainen. En itkenyt, olenhan kiveä, mutta melkein.

Kampanjaan osallistui naisia, jotka saivat kuvailla itseään poliisipiirtäjälle (apua, mikä se on på finska??!!) Tämä piirsi kuvat kuulemansa perusteella. Sen jälkeen tuntemattomat henkilöt tekivät saman, kuvailivat naisten ulkonäköä.

Melkein jo arvaakin, kuvat olivat aivan erilaisia. Naiset olivat kuvailleet itseään ihan pieleen. Muut näkivät heidät toisin: kauniimpina, keskittyen hyviin asioihin. Naiset itse keskittyivät ryppyihin, pulleisiin poskiin, kapeisiin huuliin.

Mieletön opetus. En tiedä, mistä Dove on repinyt faktansa "vain 4% maailman naisista näkee itsensä kauniina", mutta ajatus on varmasti oikeassa suunnassa. Ihailen Doven ideaa mainostaa "aidoilla naisilla" (""-merkit valinnaisia) Erittäin onnistunutta mainontaa, minuun se ainakin vetoaa.

Tässä linkki YouTube-videoon (klik!)
ja kampanjan nettisivuille (klok!)

Disclaimer -Ps. Ei, en pidä eläinkokeista, palmuöljystä tai mistään ekokatastrofeista. Hyi niille! 

Salaisen kirpputorin aarteet

Minulla on salakirppis, jota varjelen kuin perintöposliineja. En ole koskaan lähtenyt sieltä tyhjin käsin, hinnat ja laatu ovat niin priimaa.

Käyttämätön paita, ehkä 90-luvulta? Eurolla. "Kun eihän tästä nyt voi enempää pyytää."

100% villaa, made in England, taas eurolla. Haloo hei. Myönnän, jos olisi ollut made in Poland, en olisi ehkä ostanut, mutta made in England. 

Ja vielä ihana ikoni, olisiko matkaversio? Valaiskaa joku tietäväisempi. Mukana hengailee kaapista löytämäni äidin vanha sormus. Tämän kevään juttu, sirot sormukset? 

Kirppikset on jees. Paitsi loosikirppikset ja UFF. 

Jos sinulla on mielessäsi joku erityisen hyvä kirpputori, kerro heti!! (Ellet ole härski pihtari niin kuin minä.)

Vapaaviikon onnenkantamoiset

Aivot narikkaan, auringonpaiste ja hengailu; siinä kolme tosi kovaa. Ainakin tällä viikolla.

Raumalla myönnän olevani laiska, enkä edes häpeä. Miksi pitäisi, häh? Ja tämä viikko on ollut niin rento onnenkantamoinen, että huomaan luovuudenkin palaavan pätkittäin.

Kivaa on esim. uusi kynsilakka, joka tosin on luokattoman laaduton. Sävynkin nimi on "Stupid frog."

Uusi Trendi ja kuppi kahvia.

Keltainen (Soilalta varastettu lainattu!) anorakki ja lapsuuden lempparilohkare.

Kirpputorien helmet.

Kirpputorien ihan oikeat helmet.

Hyvä kirja, vaikka päätinkin, etten lue enää tätä kolmatta osaa kun toinen alkoi ahdistaa. No jaa. Kyseessä siis Robert Holdstockin "Alkumetsä" -sarja. Tiedän, fantasianörtti.

Ja tietty kiva perhe ja kissa. Meillä on kivaa. Oon nukkunut ja katsonut leffoja. Australia oli aika tyhmä, mutta Intouchables oli puhdasta timangia. Kivaa!

 

  Aurinkotunnelmaan tuudittaa Ali Farka Tourén ja Toumani Diabetén "In the heart of the moon" -albumi. (Aurinkotunnelma - kuulevy. Tiedättehän...) Rakkautta korvillenne!