Viikon välkähdykset

(Tai puolentoista viikon välkähdykset, mutta ei olla niin tarkkoja. Viikon välkähdykset on parempi otsikko.) Palasin lomalta Helsinkiin, ja olen yrittänyt vähitellen löytää arkirytmiä. On jäänyt löytämättä, mutta kyllä ne päivät saa silti täytettyä vähän kaikenlaisella. Viikkoon on mahtunut siis yhtä ja toista, kuten...

...Kampaamoreissu. Raumalainen kampaamo IkiOma vei sydämeni täysin. Taitaa olla niin, että vakkaripaikka on löytynyt. En kehdannut ottaa kuvia paikan interiööristä, mutta uskokaa kun sanon, se oli huikea. Pastellivärejä, ihania yksityiskohtia. Sellainen unikeidas. Tukka sai kaivattua ryhtiä. Latvoja napsaistiin ja kevennettiin. Ihana Iida loihti minulle rennot kiharat, ja alkuvuoden tavoitteenani onkin oppia tekemään itse nätit laineet. Kampaamo IkiOma käyttää vegaanisia Maria Nilan tuotteita, ja sieltä voi myös ostaa Maanantaimallin ja Jatulin koruja. Molemmat peukut pystyyn!

...Pieni hetki Vanhassa Raumassa. Käppäilin, nautin. Kuvasin itseäni.

...Muutama ostos. Vaikkei minun pitänyt, tein lisää ostoksia. Lohduttaudun sillä, että ne ovat joko suomalaisen pienyrittäjän tekosia tai secondhandia. Ihana lasinen kasteluvahti, jonka on puhaltanut turkulainen Teemu Aaltonen, löytyi Mantin maailmasta. Pieni lautanen jonka ostin alunperin saippua-aluseksi taas löytyi Ullan Putiikista (ostin myös toisen alusen, joten tämä päätyi yöpöydälle...) Molemmat kaupat sijaitsevat Vanhassa Raumassa. Kirpputori Torin Kympistä löysin Hellapuun kierrätyskankaasta valmistetun pikkupussukan. Lidlin kasviosastolta lipesin ostamaan pienen rahapuun.

Välkähdys on myös veriappelsiinisesonki! Makeat ja mehukkaat hedelmät piristävät kun ulkona on harmaata.

...Loman loppu. Palasin Helsinkiin orientoitumaan arkeen, sillä päätin ottaa aikaa siihen, eli järkätä rauhallisen laskeutumisen uuden vuoden haasteisiin. Jään kaipaamaan Lempiä ja Väinöä, mutta pian taas nähdään.

...Kävin läpi vaatehuoneen sisältöä, ja iso kassillinen vaatteita lähtee kiertoon. Ajattelin yrittää myydä osan FB-kirppiksillä, mikä on joko uhka tai mahdollisuus (inhoan tuota sananpartta, muuten. Ja silti käytän sitä, paljon.) Suurta tienestiä ei ole tarkoitus tehdä, kuha (toinen inhokki!) pääsee eroon ja antaa vaatteille uuden elämän. Muutaman vaatekappaleen paiskasin parin ystävän syliin saatesanoilla "auttakaa mua." Totesin, että nyt loppuu se hilloaminen. 

...Paluu normaaliin ruokavalioon. Lomalla homma meni ihan läskiksi (söin aika paljon Julia-konvehteja ja eläinperäisiä tuotteita hups) ja aloin jo kaivata hummusta ja normaalia kasvisruokaa. Onkin ollut ihanaa syödä vegaanisia sapuskoja, joista on tullut minulle normi. Kroppa kehrää kiitollisena ja turvotus alkaa kaiketikin vähitellen laskea. Ihokaan ei pane pahakseen. Erityinen valon välkähdys oli lounas Ravintola Silvopleessä, siis voi moro miten ihanaa, raikasta ja ravitsevaa vegaaniruokaa. 

Semmoinen viikko, noin pääpiirteittäin. Mitenkäs siellä sujuu? Kiinnostavatko tällaiset satunnaiset kuulumispostaukset?