Joulun (maltillinen) lahjasaldo

Vaikka vastustan enenevissä määrin kulutushysteriaa ja tavaralla lesoilua, haluan silti jakaa saamani joululahjat. Tänä vuonna lahjaläjä ei ollut suuri, ja hyvä niin. Siinä oli kuitenkin ajatuksella hankittuja ja pitkään iloa tuottavia juttuja, sellaisia jotka kestävät käytössä.

Veljeltä ja tämän vaimolta sain ihanaa Kuura-teetä. Toiselta veljeltä sain nukkaleikkurin ("Niin ei tartte enää vinkua että missä se on!") sekä Sufjan Stevensin Carrie&Lowell -albumin. Siinäpä lahja, joka kosketti niin, että purskahdin itkuun kun avasin sen kääreestä. Levy on minulle tosi tärkeä, enkä ole koskaan edes jutellut tästä veikan kanssa.

Isältä ja äidiltä sain pienen setelilahjan lisäksi soman raitapyjaman (joka jäi kuvasta uupumaan – on vähän vaikea kyetä ajatteluun kun aivojen tilalla on Julia-konvehteja) ja vihreän Iittalan Kastehelmi-purnukan. "Tulevaan asuntoosi!" Tänä jouluna moni perheenjäsen availikin Iittalan paketteja, sillä olimme ostelleet itse kukin toisillemme lahjaksi astioita. Itse ostin veljelleni harmaat Kartio-lasit. On mukavaa antaa kotimaista designia ja vähemmän mutta laadukasta.

Niin juu, sain lauluyhtyeläisiltäni Happy Socks -pakkauksen, jossa oli The Beatles -sukkia. Ihana ja ajatuksella hankittu juttu. Ja toivottavasti laadukas!

Sain tädiltäni lahjakortin Stockmannille, ja ostin sillä uuden Fjällrävenin Kånken-repun. Entinen hajosi lopulta niin atomeiksi, että minun oli pakko sanoa tack och adjö. Reppu oli uskollinen kumppanini lähes 10 vuotta, joten toivon, että tämä uusi palvelee minua yhtä kauan.

Ostin myös samalla lahjakortilla jättimäisen A+Moren villahuivin ja samalta merkiltä villaisen merimieslakin. Huivi on 100% villaa ja valmistettu Suomessa. Hiukan tyyriimpihän se oli, jos vertaa halpakauppojen akryylirätteihin. Mutta veikkaanpa, että se kestää käytössä hilppasen pidempään, ja onhan aito materiaali niin paljon kauniimpaakin ja käyttäjäystävällisempää.

Lahjoin itse itseäni ehkä turhan avokätisesti, sillä ostin &Other Storiesin Sardonyx fire -tuoksuöljyn (unohtui kuvasta), Nesti Danten saippuapakkauksen (yhden annoin jo äidille!) sekä Tuomaan markkinoilta Tuohkeen valmistaman ihanan tuohisen joulukoristeen. Lisäksi ostin pyjaman. Vielä minun pitää mennä farkkukaupoille, ja sen jälkeen saankin hetken olla ostamatta mitään. Onneksi! Tosin kestorättejä ja marseillesaippuaa pitää hankkia, mutta ne nyt menevät kategoriaan "välttämätön kodintavara."

Täytyy sanoa, että joulun yltäkylläisyydestä on mukava palata arkeen. Erityisesti kaipaan jo normaalia arkiruokaani. En ajattele mitään muuta kuin hummusta ja linssipataa. Lomalla olen syönyt lihaa, ja pakko sanoa, että olo on tukkoinen.

Hieman jännittää, olenko saanut levättyä tarpeeksi. Onneksi arkeenkin voi tuoda levollisuutta, kuten ottamalla aikaa itselle hyvän kirjan parissa. Ja nythän alkaa minun elämässäni täysin uusi vaihe, joten enpä tiedä yhtään miltä arkeni alkaa näyttää.

Saitko sinä kivoja lahjoja? Vai onko joulu ja lahjat nounou?

Niin juu! Hyvää uutta vuotta, tyypit! 

Reikäinen muija, osa 2

Joku saattaa muistaa, että kävin tammikuussa pitkällisen pohdinnan tuloksena ottamassa nenälävistyksen. Sanoisin, että se oli yksi vuoden 2018 parhaista päätöksistä, sillä niin paljon pidän klyyvaristani kun siinä on koru. Se vaan tuntuu omalta ja hassulla tavalla tekee oloni vähän itsevarmemmaksi. Lokakuussahan kävi niin, että minun piti ottaa nenäkoru pois. Sain jonkin ihmeellisen kokovartalotulehduksen, jossa kutisin, turposin ja olin punainen. Lääkäriin en tietenkään mennyt, mutta onneksi koko homma meni nopeasti ohi. Inhaa se oli joka tapauksessa, ja itse diagnosoin sen lopulta stressipohjaiseksi. Nenän lävistysreikäkin tulehtui todella pahasti. Lopulta se oli niin kipeä ja turpea, että päätin vaan ottaa koko korun pois. Ja matkalla vessan peilin ääreen raapaisin nenääni, ja koru lensi kaaressa ulos. Yritin myöhemmin laittaa sitä takaisin, mutta reikä meni umpeen lähes välittömästi. Aika moni ei meinannut uskoa, että mitenkäs se niin nopsaan umpeutui. No umpeutuipa vaan, sillä seuraavana päivänä nenässä ei ollut melkein jälkeäkään koko reiästä. Olen vissiin Volverinen perillinen, kun kehoni regeneroituu näin nopeasti. Pidän tätä tulevaisuuden ja ihon vanhenemisen kannalta hyvänä asiana, mutta kuten lävistäjäni sanoi, tässä kohtaa se oli vähän kurjempi juttu.

Niin no, pari kuukautta meni ilman korua, ja totesin että tämä ei sovi sitten ollenkaan. Kävin siis ottamassa lävistyksen takaisin. Ja väitän, että kyllä kannatti. On tämä vaan kiva. Nenäkoru symboloi minulle kaikkea sitä, mitä olen kuluneena vuotena oppinut itsestäni ja missä olen kasvanut. Rohkeutta, itsevarmuutta, itsensä hyväksymistä. Tosin nyt joudun muistuttamaan itseäni, että joudun käymään sen parantumisvaiheen taas läpi, mutta kestän sen kuin nainen ainakin.

Kävin jälleen Lävistysliikkeessä, osoitteessa Mechelininkatu 12-14. Mahtavaa palvelua ja mukava tunnelma, vaikka tällä kertaa siellä soinut musiikki oli raivostuttavaa. Minua on melkeinpä mahdoton miellyttää tässä suhteessa, joten menköön.

No, mitä tykkäät? Oliko tämä hyvä ratkaisu? 

Joulu saa tulla

Joulu, oi joulu! On taas jouluihmisen lempparivuodenaika. En voi sille mitään, että joulu saa hymyn huulille. Vaikka mummun ja ukin kuolemasta saakka joulumieli onkin ollut aika kadoksissa. Mutta tänä vuonna se tuntuu vähän kurkkivan ikkunoista. Nyt kun koti on täynnä tuoksuja ja hyörinää, tuntuu että joulu saa tulla. Olen paistanut kakkuja ja lanttulaatikkoa, piparkakkutaikina odottaa huomista, ja lohi on graavattu. On ihana valmistella juhlaa ja kuunnella joulumusiikkia. Nykyään tuntuu, että se joulun odottaminen ja valmistelu on joskus jopa parempaa kuin itse juhla.

Syksy on ollut aivan sairaan kiireinen ja nyt on aika ansaitulle joululomalle. Yritän kovasti olla availematta koulusähköpostia, mutta se vaatii todellakin tietoista ponnistelua. Ihan vahingossa vaan se sähköposti aukeaa kun avaa puhelimen. Mahtaakohan löytyä jotain virtuaalisia turvalukkoja? Lapsisuojia sopimattomia sivustoja vastaan? Voisikohan sellaisen asentaa blokkaamaan Taideyliopiston Outlookin? Toivonkin tälle joululle rentoutumista ja vapautta puristavasta vanteesta. Ja miksei, sillä tattadadaa...!

KOULU ON TAPUTELTU, NIINGON IHAN LAILLES JA KUNNOLLA. Tammikuussa, jos Luoja suo ja byrokratia on minulle suosiollista, saan maisterin paperit käteen. Huhhuh.

Joten joulu on tänä vuonna tuplajuhla: juhlin Vapahtajaa, mutta hitsiläinen, juhlin vähän itseänikin. Ja saatiinpa ainakin tänne Raumalle luminen joulu. Olen kiitollinen siitäkin. Olen kiitollinen myös uudesta perheenjäsenestä! Maanantaina meille tuli soma pieni kissatyttö. Hän sai nimekseen Lempi. Vilkas veijari tuo varmaan ihan omaa vilskettä ja vilinää tähän jouluun. Ja minulle tarvittavaa tassuterapiaa. Hän nukkui yön vieressäni, ja aamulla heräsin siihen, että kyynärtaivettani putsattiin antaumuksella. Olinkin pessyt sen vähän huonosti, joten hyvä homma sikses.

Lopuksi haluan jakaa teille pienen joulumantelin. Käväisin ystäväni kanssa kirkossa ja lurautin yhden laulun. Olisi tosi ihanaa jos kuuntelisit. <3

Hei tyypit! Ihanaa, rauhallista, rentoa, maukasta, kaunista ja siunattua joulua.

Kulutan, siis olen?

Merten muovilautat, ilmastonmuutos, lapsityövoima, kiihtyvä konsumerismi, raivatut sademetsät ja pillit kilpikonnien nenissä. Tältä ei oikein voi sulkea silmiään. Maailma hukkuu tavaraan ja jätteeseen. Länsimainen ihminen kuluttaa liikaa. Ymmärrän tämän oikein hyvin, sillä kulutan itsekin aivan liikaa, tai ainakin vielä hetki sitten olen kuluttanut. Tavara kun on kivaa; on kertakaikkiaan kivaa hankkia itselleen jotain uutta ja kiiltävää. Mutta itsekkyys ei ole kaunista.

Vuosi sitten syksyllä havahduin huomaamaan, että perskutarallaa, ostan vaikken tarvitse. Suurin menoerä oli (tietenkin) kosmetiikka. Sen jälkeen vaatteet. Minua alkoi toden teolla ahdistaa. Ensinnäkin, jos punnitsisin ostoksiani tarkemmin, säästäisin rahaa, jota voisin käyttää johonkin muuhun. Vaikkapa soittimien hankintaan tai matkustamiseen. Tosin matkustaminen lentäen se vasta ahdistaakin, mutta ei siitä sen enempää, sillä se on toinen juttu se. Se tolkuton jätteen määrä, jota tuotan, alkoi vuoden 2018 alkaessa ahdistaa niin, että yöunet menivät. Ihan oikeasti. En vaan voinut jatkaa samaa rataa. Joten ainoa ratkaisu tähän ongelmaan oli se ilmeisin: minun olisi pakko vähentää kuluttamista, jopa radikaalisti.

Se ilmeisin päätös ei kuitenkaan ollut se helpoin – kaikkea muuta! Ei ole ollut helppoa alkaa ruotia omia kulutustottumuksiaan ja sen jälkeen muuttaa niitä. Aiemmin kun tykkäsin mennä kauppoihin ihan vaan katselemaan, hypistelemään, ja ostamaan jotain. Oli ihanaa mennä Stokkalle ja vaellella hyllyjen välissä. Ja okei okei, Stokkalle on vieläkin ihana mennä vaeltelemaan hyllyjen välissä. Ero aiempaan on vaan se, että teen sitä harvoin ja jos ostan mitään, se on tarpeeseen. Mutta vaatekaupoissa en enää hillu. Ostan kyllä uudet farkut tai alkkareita sitten kun tarve ilmenee, mutta siinäpä se. Menen sisään, etsin haluamani, lähden pois. That's it. Ja olen oivaltanut myös vaihtotalouden ja lainaamisen ilot. Jos kaverilla on joku juttu, lainaan sen häneltä, ja taas päinvastoin.

Vuonna 2018 olen yrittänyt opetella vaatteiden ja kosmetiikan suhteen  ns. shop my stash -ajattelutapaa. Minulla kun on kaikkea yllinkyllin, ihan tosissaan. Sen sijaan, että ryntäisin kauppaan ostamaan uuden luomiväripaletin, katson, onko minulla valmiiksi jotain, mitä voisin käyttää. Tai vaihtoehtoisesti, jos bongaan jostain jonkin ihanan jutun, mietin, onko minulla oikeasti tarvetta tälle. Todennäköisesti ei. En todellakaan tarvitse minkään sävyistä uutta huulipunaa. Tai luomiväriä. Tai poskipunaa. Minua ärsyttää, että laatikkoni notkuu kamaa, jota ei tule käytettyä. Sama pätee vaatteisiin. Miksen käytä kivoja vaatteitani nyt? Miksi ostan lisää vaatteita, ja silti ahdistun kun ei ole mitään päällepantavaa, vaikka kaappi on täynnä. Usein perustelen ostoksiani sillä, että ostan ne käytettyinä. Ja onhan se fiksua ja ekologista ostaa tarvitsemansa vaatekappaleet tai kodintavarat kirppikseltä. Mutta kun useimmiten sieltäkin ostaa kaikkeen muuhun kuin tarpeeseen vain, koska vastaan tulee jotain uniikkia ja hauskaa. Kirppikset ovatkin tällä hetkellä se suuri akilleen kantapää – käyn kirppiksillä paljon. Vaikkakin, olen tehnyt älyttömän hyödyllisiä ja hyviä löytöjä, joiden tiedän palvelevan minua vuosien päästäkin. Mutta siitä lisää seuraavassa kirppispostauksessa.

Lisäksi olen päättänyt, että yritän välttää muovia niin paljon kuin mahdollista. Joskus on kuitenkin pakko ostaa se muoviin pakattu tuote, sillä valitettavasti hinta määrittelee paljon sitä mitä voin ostaa. Elintarvikkeita ostaessa ärsyttää, että kaikki on pakattu muoviin. Opiskelijana minulla ei ole oikein varaa ostaa kaikkia tuotteita irtomyynnistä, mutta onneksi monien tuotteiden kohdalla voin valita pahvipakkauksen. Olen postannut aiheesta aiemmin, ja sieltä voitkin lukea ajatuksistani enemmän. KLIKETI KLIK. 

Lisäksi ruokavalion muuttaminen on yksi asia, jonka lasken tähän kulutustottumusten muuttamisen piiriin. Alkuvuodesta vaihdoin kahvimaidon kasvimaitoihin, ja vaikka alku oli kamala, olen nyt löytänyt ne toimivat maidot, jotka ovat jopa parempia kuin lehmänmaito. Kuluneena syksynä olen syönyt lähinnä vegaaniruokaa, ja kokenut sen oikein helpoksi ja maukkaaksi. Makutottumuksia on mahdollista muuttaa! Mutta tästä en satuile sen enempää, sillä luonnoksissa odottaa ihan oma postauksensa aiheesta.

En voi saarnata kovin korkealta, sillä opettelen vasta itsekin. Aina voisi tehdä enemmän ja paremmin. Mutta uskon arjen pieniin valintoihin. Tuntuuhan se toivottomalta, että teki pieni ihminen mitä vaan, niin suuret koneistot pyörivät ja vesittävät kaiken sen, mitä me saamme aikaan. Mutta ei saa luovuttaa, t. Idealisti-90. Ja toki, onhan tämä kosmetiikkabloggaaminen harrastuksena hieman tämän idealismin kanssa ristiriidassa. Tiedostan sen. Mietinkin jatkuvasti, että haluan viedä blogiani uuteen suuntaan. En vaan tiedä, ketä kiinnostaa ekologisuus ja kulutuskriittisyys, kun ei aina minuakaan. Toisaalta, rakastan erilaisia vegaani- ja zero waste -blogeja/vlogeja. Ne ovat parhaimmillaan todella inspiroivia. Joten ehkä alan tuoda tätä matkaani enemmän tänne blogiin. En halua vaikuttaa tekopyhältä, vaan olla rehellinen. Ja mielelläni luenkin kommentteja, joissa minua haastetaan. Niistä saa paljon!

Joten, mitä tehdä kun kuluttaminen ahdistaa? Ensinnäkin: bravo, jos tajuat ahdistua! Toiseksi: tartu härkää sarvista ja kanaa koivesta, eli ryhdy tekemään pieniä muutoksia. Äkkiä huomaat, että monesta pienestä muutoksesta onkin tullut isompia, kun niitä tekee paljon. Se voi tapahtua huomaamatta! Mutta älä luovuta tai vaivu apatiaan. Ole ihminen, älä kuluttaja. Arvosi on ihan muualla kuin omistamassasi tavarassa tai uusissa hankinnoissa. Mieti sitä.

Marraskuun loppuneet -18

Aika kuluu nopsaan, kohta on jo joulu, blaa blaa blaa! Tulimme tänne perkaamaan marraskuun loppuneita tuotteita, emme pohtimaan ajan filosofiaa. Siispä, without further ado, kuukauden tyhjänneet ja muuten vaan roskikselle uhrattavat purnukat!

20 loppunutta. Kiitos, Äiti Maa.

Lumene - CC-meikkivoide (Light): On se hyvä meikkivoide! Sopivan ohut ja sulautuu iholle moitteettomasti. Peittää, mutta kevyesti. En vaan enää juuri käytä meikkivoiteita, joten hetkeen tuskin tulen ostamaan mitään meikkivoidetta. Mutta saattaisin ostaa uudestaan, jos en löytäisi luonnonkosmetiikan puolelta jotain killerihyvää.

Freedom - Pro Melts -huulikiilto (Bare ja Exposed): Viime vuonna tilaamani huulikiilto/punat jäivät vaan käyttämättä. Sävyt eivät oikein sopineet minulle tai levittyneet kovin nätisti. Tahmea koostumus ei myöskään ihastuttanut. Hajukin oli muuttunut härskiksi, joten miksi hillota. En osta uudestaan.

Clarins - Instant Light Natural Lip Perfector (04 Petal shimmer): Erinomaisen mukava ja näppärä hoitava huulikiilto tai sävyttävä huulirasva, miten sen nyt haluaa nähdä. Pidin tästä kovasti, mutta kun koostumus ja tuoksu muuttuivat, oli aika sanoa adjö. Ei kuitenkaan ole luonnonkosmetiikkaa tai cruelty free, joten en tiedä ostaisinko uudestaan.

I<3Makeup - Lip Lava Liquid lipstick (Firestorm): Tämän punan käytin loppuun suorastaan ennätysajassa! Se kertoo jotain siitä, miten paljon pidin tästä! Upea, intensiivinen punaisen sävy. Sain punan alkuvuoden bloggaajien boksivaihtareissa Heidiltä. Ostaisin itse.

Essence - Light up your face Luminizer palette: Voitin tämän paletin viime vuonna Minäkö Keski-ikäinen -blogin arvonnasta. Tämä on ensimmäinen kosketukseni highlightereiden maailmaan, ja tuotteen myötä ihastuinkin korostusväreihin. Tämä puuteri oli kultaa loppuun saakka! Ostaisin itse.

Essence - Lashes of the day mascara: Oikein hyvä maskara! Tuuhensi ja pidensi, enkä oikeastaan kaipaa mitään sen kummempaa. Hiukan korni pakkaus, mutta se onkin ainoa valittamisen aihe. En käytä enää muiden merkkin ripsareita, koska Essence tarjoaa ne parhaat. Ostaisin uudestaan.

Essence - Get big! lashes waterproof mascara: Lyhensin nimihirviötä, koska ei näistä Essencen nimistä ota erkkikään selkoa. Tämä ei ollut suuri suosikkini, sillä harja oli massiivinen, joten sillä oli todella vaikea saada aikaan siistiä lopputulosta. En osta uudestaan.

Giordiani Gold - Liquid eye liner*: Nonnulan synttäreiden goodiebagista saatu nestemäine eye liner oli ihan hyvää peruskauraa. Sivellin oli makuuni liian pitkä ja ohkainen, koska olen itse enemmän lyhyiden ja hiukan paksumpien sivellinten perään. Hieman turhan kiiltävä lopputulos ei myöskään ollut suosikkini. En ostaisi itse.

Sensai - Cellular performance Lifting radiance 3D mask*: Myöskin goodie bagista saatu! Kangasnaamio oli heittämällä paras kokeilemani. Eikä ihme, koska hintaa naamiolla on enemmän kuin halvemmilla sisarillaan. Muotoiltu naamio istui kasvoille hyvin, ja hupaisa nenähiippa riemastutti (koska fun factor on aina tärkeä!) Hoitonestettä oli runsaasti, siitä kauhoi vielä pari päivää nassuun pussinpohjalta! Ja se tuoksu, ihana ja ylellinen. Ihokin tuntui ja näytti oikein nätiltä käytön jälkeen. Jos olisin rikas, voisin ostaa itse.

Frantsila - Midsummer Rose kasvovesi: Hehkutin tätä juuri pari postausta sitten. En ole muuttanut mieltäni, tämä on ihana kasvovesi. Ostan uudestaan.

Avon - Nutraeffects Velvet soft moisture: Tämänkin voitin Tiian arvonnasta. Oikein mukava perusrasva, käytin lähinnä kropan kosteuttamiseen, vaikka kasvoillekin suositeltiin. Ei ollut paha nassun ihollakaan, että sikäli voisin suositella heille, jotka haluavat käyttää samaa rasvaa kaikkialla. Vähän samantyyppinen käyttöliittymä kuin niissä Nivean perusvoiteissa. Tosin sanottava on, että tykään enemmän niistä Niveoista. Ei huono, mutta ei myöskään niin ihmeellinen, että jäisin kaipaamaan. En ostaisi itse.

Holika Holika - Aloe 99% Soothing gel (näyte): Ööh, eipä tästä jäänyt mitään mieleen. Ehkä ihan hyvä?

Home Spa - Body butter*: Messuilta saamani voidenäyte riitti yhteen voitelukertaan. Kivasti verbenalta tuoksuva vartalovoi oli ihan mukava. Muuta en osaa sanoa, sori.

Yves Rocher - Candied orange & Cinnamon hand cream: Ihan kiva käsirasva. Ei mikään superkosteuttaja, mutta sopiva päiväkäyttöön. Tuoksu ihan mukava, tosin ehkä sitä kanelia olisin kaivannut enemmän. Kausituote parin vuoden takaa, joten en osta uudestaan.

Verbena-saippuapala: Tallinnasta ostamani palasaippua. En muista liikkeen nimeä, josta ostin, eikä tällä ollut mitään erillistä merkkiä. Ihanan pehmeä ja hyväntuoksuinen saippua. Täytti juuri prikulleen ne asiat, mitä saippualta etsin. Ostaisin uudestaan, jos tulisi vastaan. (Puuttuu kuvasta, koska pala ihan tosissaan loppui.)

Kiehl's - Original Musk EdT: Aah, yksi lempituoksuistani ever tuli tiensä päähän. Täy-del-li-nen tuoksu. Harmi vaan, että L'oreal omistaa Kiehl'sin, joten en tiedä voinko ostaa tätä enää. Mutta eipä vaan ole tullut vastaavaa myskituoksua vastaan, ainakaan minulle sopivassa hintaluokassa. Nyyh.

Cutrin Professional - Premium Oil treatment*: Oih, tämä oli ihana viimeiseen pisaraan saakka. Täydellinen hiusöljy. Ei liian rasvainen ja silti kunnon tehokosteuttaja. Tuoksukin oli ihana. Harmi, ettei tätä enää valmisteta, sillä ostaisin itse. Hiljainen hetki.

Byredo - Mister Marvelous EdP (näyte): Oikein mukava, freesi ja mielestäni unisex tuoksu. Tuli mieleen metsä ja villapaita, ja jostain syystä tuoksusta tuli turvallinen olo. Liekö isä käyttänyt jotain tämän tyyppistä kun olin lapsi. Harmi vaan, että huolimatta siitä, että tuoksu on EdP, sen kesto iholla oli onneton. Byredon hintatasolla sitä jotenkin odotti parempaa. Ei jatkoon, en ostaisi.

Issey Miake -L'eau d'Issey Pure (näyte): Jaa, ihan mukava vesituoksu. En pahemmin perusta vesituoksuista, joten tämä oli taatusti kategoriansa parhaimmistoa, koska tuoksussa oli myös kevyesti jotain syvyyttä. Siis ikään kuin aaveen ajatuksena. Pullo on muuten tosi kaunis! En ostaisi.

*******

Kohti tulevaa, siis! On muuten aina erityistä ja jopa juhlan paikka, kun saan tuoksuja tyhjäksi. Marraskuussa myös luovuin taas yhdestä tuoksusta (Lady Gagan Eau de Gaga), koska siitä on varmasti enemmän iloa ystävälleni kuin minulle.

Onko joukossa jotain mistä pidät? Tai jotain mitä inhoat? Kerro alla, n-y-t nyt.

*merkityt tuotteet saatu