Hoi sinä!
Jos olet Raumalla ja viikon menokalenteri näyttää tyhjältä, kas, tässäpä täytettä:
F som Folk -ilta Cafe Luwilan terassilla perjantaina 27.7 klo 18 ja 20. Siellä allekirjoittanut itse hipsuttelee menemään folkin ja muun nyyhkykaman tahdissa. Jos oikein innostun, soitan omaakin matskua. Siis lisää nyyhkykamaa.
Sunnuntaina 29.7 Lauluyhtye Myytti laulaa Kylmäpihlajan majakkasaarella klo 14. Luvassa merellisiä lauluja, mutta rannalla odottavan näkökulmasta. Kantaesitämmekin jotain, siis yllätysmomentteja ja jännitystä on tiedossa. Miten tätä nyt vielä mehustaisi...? Tämä konsertti tulee olemaan elämys!
On muuten hauskaa, kun nyt tuntuu vielä, että kaikki on ihan levällään, ja alkaa iskeä totinen paniikki. Ehkä me kuitenkin selvitään, ja luodaan hieno konsertti kuulijalle. Tämä on niin ihanaa puuhaa, mutta välillä paketti hajoaa itselläni täysin ja alan kiukutella, kun ei me olla tarpeeksi hyviä ja kun ei me osata ja kun vää vää vää. Ollaan me vielä keskeneräisiä, niin monessakin suhteessa, mutta kukapa ei. Joskus tunteet kuumenee, joskus nauretaan (okei, yleensä), joskus tapellaan (usein), joskus itketään, ja siinä välissä lauletaan. Ja tapellaan lisää. Ja nautitaan tästä täysin siemauksin. Joskus muuten mokaillaankin, mutta hei, that's life. Psst, joskus voitetaan kulttuuripalkintojakin. Trolololoo.
Musiikki on vietävän nastaa.
Kuva: Laura Saarinen
Jos olet Raumalla ja viikon menokalenteri näyttää tyhjältä, kas, tässäpä täytettä:
F som Folk -ilta Cafe Luwilan terassilla perjantaina 27.7 klo 18 ja 20. Siellä allekirjoittanut itse hipsuttelee menemään folkin ja muun nyyhkykaman tahdissa. Jos oikein innostun, soitan omaakin matskua. Siis lisää nyyhkykamaa.
Sunnuntaina 29.7 Lauluyhtye Myytti laulaa Kylmäpihlajan majakkasaarella klo 14. Luvassa merellisiä lauluja, mutta rannalla odottavan näkökulmasta. Kantaesitämmekin jotain, siis yllätysmomentteja ja jännitystä on tiedossa. Miten tätä nyt vielä mehustaisi...? Tämä konsertti tulee olemaan elämys!
On muuten hauskaa, kun nyt tuntuu vielä, että kaikki on ihan levällään, ja alkaa iskeä totinen paniikki. Ehkä me kuitenkin selvitään, ja luodaan hieno konsertti kuulijalle. Tämä on niin ihanaa puuhaa, mutta välillä paketti hajoaa itselläni täysin ja alan kiukutella, kun ei me olla tarpeeksi hyviä ja kun ei me osata ja kun vää vää vää. Ollaan me vielä keskeneräisiä, niin monessakin suhteessa, mutta kukapa ei. Joskus tunteet kuumenee, joskus nauretaan (okei, yleensä), joskus tapellaan (usein), joskus itketään, ja siinä välissä lauletaan. Ja tapellaan lisää. Ja nautitaan tästä täysin siemauksin. Joskus muuten mokaillaankin, mutta hei, that's life. Psst, joskus voitetaan kulttuuripalkintojakin. Trolololoo.
Musiikki on vietävän nastaa.
Kuva: Laura Saarinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kävit!