Viikon välkähdykset II

Valmistuin musiikin maisteriksi. Olo on tyhjä, vähän surullinenkin.

Olen ollut todella, todella, todella väsynyt. Uskon kuitenkin, että kyllä tämä tästä. Pienet kuopat tiessä ovat ihan normaaleja, ja kait sitä ison puristuksen jälkeen ja elämänmuutoksen korvilla vähän pitääkin väsyttää. Vietin lomaviikon Raumalla, ja lenssuhommiksihan se meni. Kroppa oli vissiin sitä mieltä että nyt sitä unta. Yes ma'am.

Vegaaniset arkiruoat: makaronilaatikko ja sienikastike. Onnistuin valmistamaan arkiruokia (ja myönnettäköön, lohturuokia), jotka ovat todella maistuvia eivätkä kalpene yhtään lihaisille, juustoisille tai kermaisille versiolle. Just sayin'. Erityistä iloa ovat tuottaneet kuvassa vilahtavat virolaiset suolakurkut. Vetäisin puolikkaan purnukan yhdeltä istumalta hups.

Yökylässä Maria Veitola. Jorma Uotisen jakso oli hauska, ihana, koskettava, inspiroiva. Rakastan Jorma Uotista, olen rakastanut aika pienestä pitäen. Jakson paras hetki oli ehdottomasti seuraava sananvaihto: "Jorma onko sulla Muumimukeja?" "Ei totisesti." Nauroin aivan kippurassa.

Lumi. Sitä riittää. Kenkäni ovat olleet aivan väärät tähän säähän (Dr Martensit ovat todella, todella liukkaat. Tietäjät tietää!) ja on vähän vaikea liikkua ulkona, mutta ihan sama. Raumalla on satanut lunta parin päivän aikana 20 senttiä. Kolasin pihaa ja nautin. Lumi on parasta.

Monkin farkut (näkyvät ekassa kuvassa!) ja kirppikseltä löytyneet nahkaiset talvikengät. Kunnon materiaalia, mukavat päällä, luomupuuvillaa. Samat speksit kengistä, paitsi että eivät ole puuvillaa vaan nahkaa. Ainoat talvikenkäni tänä talvena ovat olleet Dr Martensit, ja sanottava on, että kyllähän yksillä talvikengillä pärjää mutta mälsää se on. Jalka kaipaa pientä vaihtelua, joten nämä kengät olivat onnenpotku!

Mummun vanha duffeli. Niin pehmeä ja todella lämmin. Laadukasta villakangasta ja ihana harmaa väri. Löysin sen vähän sattumalta enkä tajua miksi on jäänyt käyttämättä.

Nauhoitimme yhteen biisiini paremmat lauluraidat. Se on ihan valmis, tai no, perfektionisti täällä moro.

Käväisimme Tallinnassa "ex-vaimon" (eli entisen kämppiksen ja hyvän ystäväni) kanssa pienellä valmistujaismatkalla. Oli ihanaa käppäillä, keli oli täydellinen ja Tallinna on vaan ihana kaupunki. Söimme Vegan Restoran V:ssä, jolle annan täyden kympin. Tallinnassa on jotain sellaista vetoa, joka saa minut ajattelemaan pitäisikö minun asua siellä hetki. Suomalaisella palkkatasolla, toki... Jotain ihanan vinksahtanutta kaupungissa on.

Punainen huulipuna. Vetelen sitä huuliini ja olo on välittömästi virkeämpi.

Huulilla Avonin Mark Liquid Lip Lacquer, sävyssä Head turner. Ihan kiva puna, vähän mansikkaisemman
sävyinen kuin mihin olen tottunut. En tiedä miksi, mutta Blogger pilasi tämän kuvan, mutta no jaa, menköön. 

Ystävät. Minulla on elämässäni upeita ihmisiä. Tulee melkein nolo olo, kun ajattelen kaikkia niitä tyyppejä joiden kanssa saan jakaa elämäni.

Mitäs kaikkea teitsin viikkoon on mahtunut? Toivottavasti kaikki on hyvin! Viikon tehosoitossa on ollut Greta Van Fleetin "Black smoke rising." Kunnon Led Zeppelin -pastissi maistuu yllättävän hyvältä!

Ps. Jos et vielä tiennyt, minut löytää Instagramista nimellä @fannilaurella.  Siellä jaan nättejä kuvia ja erityisen häiriintyneitä stooreja. Kehuvat että piristävät päivää kuin päivää. Otan kehut vastaan. Yhden naisen komediashow!