Liikaa kaikkea

Ihan vaan tälleen nopsaan tulin huutelemaan, että olen hengissä. Mutta nyt just on niin paljon kaikkea, oikeastaan liikaa, etten jaksa pitää yllä edes laiskaa postaustahtia. Gradu, levytys, työt ja elämänhallinta vievät kaiken energian. Nyt kuluneella viikolla olen onneksi saanut hiukan henkäistä, mutta tuntuu, että aika valuu sormien välistä, enkä saa siitä otetta. Olen vain lukenut kirjaa, kadoten Harry Potterin taikamaailmaan. Niin paljon pitäisi saada aikaan, ja tuntuu, ettei vaan saa. Tekemättömien asioiden lista kasvaa kasvamistaan, mikä lisää ahdistusta. Lisäksi uudestaan aloitettu lääkitys vie mielen ihan omille kierroksilleen. Kropassa tuntuu ja näkyy, ja yritän saada kaikkea hallintaan. (Lääkityksen aloittaminen uudestaan oli silti paras idea aikoihin. Koska mielen alituinen, voimakas ailahtelu käy pidemmän päälle aika rankaksi.)

Että semmoista. Säestän purkaustani muutamalla kuvalla lomaviikon hetkellisen meikkausinnon lopputuloksesta. Totesin, että pitäisi käyttää enemmän vähän värikkäämpiä luomivärejä. Tällainen kuparinen sävymaailma on miellyttävä, lisäksi se korostaa silmieni sinisyyttä aika ihanasti.

Olen pohdiskellut viime aikona paljon kulutustottumuksiani, ja ajattelinkin kirjoitella niistä pohdinnoista lisää lähiaikoina. Kiinnostaako ketään ylipäätään kulutuskriittinen hajattelu? Shop my stash, anyone? Oli miten oli, tästä aiheesta tulen varmasti jakamaan muutaman päässä pyörineen aatoksen.

Onneksi valon määrä lisääntyy. Haaveilen jo pyöräilykeleistä. Mitä sinne ruudun toiselle puolelle kuuluu? Kaikki ok?

Viime viikkojen suosikkikappaleita on ollut Solangen "Cranes in the sky." Biisin minimalistinen sovitus ja mieletön teksti uppoavat kuin veitsi kuumaan voihin. Juuri tähän elämäntilanteeseen sopiva kappale.