Niin, siis, äh. Nyt ei olla minkään sen ihmeellisemmän eksistentialistisen kriisin äärellä, kunhan kirjoitin suhteellisen informatiivisen otsikon. (Kerrankin, huutaa joku sieltä. Hys nyt.) Tajusinpa vain, etten ole koskaan tehnyt sen virallisempaa esittelypostausta. Vaikka kyllähän tässä tulee oman navan ympärillä kieriteltyä, en minä sitä. Mutta että kuka minä olen, mistä minä tulen, mitä minä teen, miksi olen täällä. Viimeiseen en osaa vastata kovin tyhjentävästi, joten siteeraan fysiikankokeen vastaustani vuodelta 2004: "Koska Jumala on päättänyt niin."
1. Olen Fanni, 29-vuotias nainen. Olen tasan keskimittainen, vaaleahiuksinen, sinisilmäinen (niin monessa mielessä!) ja leveäharteinen. Minulla on paljon luomia, silmälasit, nenälävistys ja söpöt korvat.
2. Olen vastavalmistunut musiikinmaisteri (MuM). Opiskelin vuodet 2010-2018 Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, pääaineenani musiikkikasvatus, pääinstrumenttina laulu.
3. Olen laulaja. Rakastan laulamista ja se on kutsumukseni. Se on työni ja koen oloni etuoikeutetuksi, että voin elättää itseni lauluun liittyvillä töillä, oli se sitten laulukeikka, lauluyhtyeen johtaminen tai laulunopetus. Rakastan laulamista oikeastaan genrestä riippumatta. Teen vähän kaikkea: poppia, kansanmusiikkia, a cappellaa, maailmanmusiikkia, klassista, rockia, you name it. On ihanaa opetella uusia juttuja.
4. Olen syntynyt Raumalla, mutta asunut miltei 10 vuotta Helsingissä. Identiteettini on raumalainen, mutta samalla rakastan Helsinkiä enkä oikein osaa tällä hetkellä kuvitella asuvani muualla. Rauma ja Helsinki ovat merenrantakaupunkeja, enkä ole koskaan asunut sisämaassa.
5. Olen kristitty. Siis sellainen hihhuliosaston kristitty. Alunperin olen helluntailainen, mutta nykyisin kutsun itseäni ex-helluntailaiseksi. Kuulun Suhe-seurakuntaan (Suur-Helsingin seurakunta) ja seurakuntaperheeni on minulle elintärkeä. Itseasiassa kristitty on vähän ärsyttävän monitulkintainen sana, joten sanotaan että olen Jeesuksen seuraaja.
6. Perheeseeni kuuluu vanhemmat, kaksi pikkuveljeä, toisen veljen vaimo ja kaksi kissaa. Olen (iki)sinkku ja vietän vanhanpiian päiviä asumalla toisen veljeni kanssa. Onneksi nykyisin ei tarvitse maksaa vanhanpiianveroa. Olen aika perhekeskeinen ihminen.
7. Olen itsediagnosoitu ambivertti: rakastan ihmisiä, mutta kertakaikkiaan rakastan myös yksinäisyyttä. Haluan molempia palavasti. Pidän itseäni aika empaattisena ihmisenä, ja parhaita asioita elämässä on olla ihmisten kanssa. Olen hyvä kuuntelija, avoin, avarakatseinen, hauska, kiinnostunut muista ihmisistä ja
erittäin hyvää juhlaseuraa. Ja sitten taas, herran pieksut kun ihmiset ovat ärsyttäviä ja perseestä, antakaa minun nyt olla omissa oloissani hyvänen aika. Olen onneksi oivaltanut, että molemmille päädyille on annettava tilaa. Kun saan tarvitsemani oman ajan, haluan taas olla kiva tyyppi muille. Minusta näkee kun en ole saanut riittävästi yksinäistä aikaa. Muutun ärtyisäksi ja kärsimättömäksi. Ja sitten taas, kun olen ollut liikaa yksin, muutun surumieliseksi ja poissaolevaksi.
8. Meinasin ensin, etten tätä kirjoita, mutta pakko mikä pakko: huumori on identiteettini merkittävä rakennuspalikka, hyvässä ja pahassa. Olen hauska jopa silloin kun ei pitäisi.
9. Olen intoilija. Rakastan monia asioita intohimoisesti ja äänekkäästi, ja tuntuu että fanitan samanaikaisesti niin monia juttuja, etten oikein itsekään pysy laskuissa. Tai siis, suhtaudun palavalla intohimolla esimerkiksi vanhoihin taloihin, Tolkien-universumiin, Muumeihin, runouteen, anglofiliaan, huonekasveihin, punaiseen huulipunaan, polkypyörääni, minimalismiin, huumoriin ja herra nähköön ties mihin. Pidän tätä aika viehättävänä piirteenä itsessäni. Minut on hyvin helppo innostaa monenlaiseen, vaikka olisinkin alkuun penseä. Die Hardin alussa möllötän, mutta jo vartin päästä olen muiden joukossa huutamassa "NOW I HAVE A MACHINE GUN! HO-HO-HO!"
10. Rakastan asioiden ymmärtämistä, oppimista ja tietämistä. Olen tunnettu nippelitiedon fiilistelijä. Laaja yleissivistys on minulle kunnia-asia. Trivial Pursuit on lempipelini. Haaveilen osallistumisesta Haluatko miljonääriksi -ohjelmaan (tosin, Lasse Lehtinen never forget!) Puhun paljon Wikipedia-bendereistä, eli siitä kuinka saatan viettää aikaa Wikipediassa lukien artikkeleita aivan kaikesta mahdollisesta. Viimeksi luettuja artikkeleja ovat muun muassa artikkelit aiheista "Musta kieli", "Japaninhemlokki", "Inedia" ja "Nokivaris." Myös musadiggariuteeni liittyy vahvasti monenlaisen musiikin kuunteleminen, ja nautinkin vähän erikoisten löydösten tekemisestä. En erikoisuudentavoittelun vuoksi, vaan koska haluan laajempaa ymmärrystä. Viimeaikoina levylautasella on viipynyt muunmuassa kaikenlainen virolainen kansanmusa, Agit-Prop ja Paperi-T. Olen siis ihan vilpittömästi ja aidosti tiedon rakastaja.
Semmoinen tyyppi täällä ruudun takana! Oli itseasiassa hyvinkin terapeuttista kirjoittaa ylös asiaa itsestään. Joskus tekee hyvää sukeltaa omaan identiteettiinsä ja pohdiskella sitä. Ilahduin, kun huomasin, että oikeastaan näen itseni lopulta positiivisessa valossa. Se on edistystä, jota pitäisi melkein juhlia! Eihän tällaiseen juttuun voi koko sieluaan siivota, mutta vähän edes jotain.
Samaistutko? Tuliko ylläreitä?
