maanantai 25. marraskuuta 2013

Se hullu teemummo

Eiku nääs sellasta asiaa, että huolimatta tiliä uhkaavasta nollasta, käväisin Kannelmäen Kaareen avattussa Punnitse ja Säästä -myymälässä. Teehyllyt (kyllä, hyllyt!) saivat meikäläisen ihan sekaisin. Itsehillintä, muiden hengen hedelmien ohella, oli koetuksella. Ei, en minä tarvitse teehyllyyni täytettä. Mutta kun materia on kivaa ja tee on hyvää ja ne oli niin nättejä ne paketitkin. Sorruin. Anteeksi!


Clipperin takuuvarma chai ja Higher Living:in Kanelitee saavat lämmittää kaamoksen lannistamaa mieltä. Molemmat on nam. Enkä pode syyllisyyttä, koska teetä on mukavaa juottaa vieraille. 

Että tervetuloa teelle, toverit!

Ps. Muistutan kuuntelemaan Fanni Laurellaa tästä. Sopivaa synkkyyttä syysiltoihin. 

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Suhe Live - "Siinä sä oot"

Seuraa armotonta mainostusta ja hypeä, kuten asiaan kuuluu. Suhe Live julkaisee piakkoin ensimmäisen joululevynsä, joka kantaa nimeä "Siinä sä oot."

Tämä on tosi spesiaalia. En tietenkään ole täysin puolueeton mielipiteissäni, mutta uskokaa kun vilpittömästi ihastelen.

Miksi tämä on vuoden paras (joulu)levy? Esim siksi, että...

1. Se kuulostaa freesiltä.
2. Sitä teki ihan paras jengi.
3. Sovitukset on hienoja.
4. Jumala puhuu tämän levyn kautta.
5. Se on sopiva seos vähän vieraampia ja tutumpia joululauluja.
6. Levyllä on kaksi ihan upouutta laulua; jäätävän mahtava "Jeesus on keskellämme" (tulevaisuuden
klassikkojouluylkkä, anyone?) ja meitsin väsäämä "Siinä sä oot."


Ja viimeinen syy, joka on henkilökohtaisin: "Siinä sä oot" on ensimmäinen tekemäni laulu, joka on levytetty.

Asiakastodistuksia: "Itkin kahvikuppiin!" "Olin vaan et wou, mitä ihmettä!" "Löysin itseni lattialta makaamasta ja kuuntelemasta tätä!"

Stay tuned. 

maanantai 11. marraskuuta 2013

Banaanipiirakkaa isille ja isinmielisille

Tämä ei ole ruokablogi (eikä oikein mikään muukaan, kirjoitustahdista päätellen) mutta pakkohan minun on välillä safkastakin jutella. Koska vanhempani tulivat käymään, ja sattui olemaan isänpäivä, pyöräytin idioottivarman banaanipiiraan. Resepti on käytännöllisesti katsoen ihan omasta päästä, ja olen siitä kovin ylpeä. Jaettu ilo on keskinkertainen, joten täältä pesee. Pistetään banaania poskeen!

Fannin erinomaisen helppo, "apinakin sen osaa" -banaanipiirakka

200 g margariinia
2 dl sokeria
3 kananmunaa
vajaa 5 dl vehnäjauhoja
3 tl kanelia
2,5 tl inkivääriä
2 tl kardemummaa
2,5 tl leivinjauhetta
2-3 kypsää banaania
1 prk (200 g) maitorahkaa

Pinnalle: fariinisokeria, noin kourallinen cashew-, ja saksanpähkinöitä


1. Laita uuni lämpiämään 175°C:seen.
2. Vaahdota rasva ja sokeri. (Tämä tarkoittaa, että vatkaat kovasti, kunnes niistä tulee hassun vaaleaa töhnää!) Lisää munat yksitellen, voimakkaasti vatkaten.
3. Sekoita kuivat aineet keskenään.
4. Muussaa banaanit soseeksi haarukalla.
5. Lisää rasva-munaseokseen banaani, kuivat aineet ja rahka. Sekoita tasaiseksi. Älä enää vatkaa.
6. Kaada taikina voideltuun piirasvuokaan. Ripottele päälle häpeilemättömästi fariinisokeria ja pähkinöitä. Paista uunin keskitasolla about 30 minuuttia, kunnes piiras on soman kullanruskea.
7. Ota piiras uunista, ja nauti onnistumisesi hedelmistä. Mielellään jäätelön tai kermavaahdon kanssa. Kookoskermasta saa myös ihan namia vaahtoa. Se on terveellisempää, väittävät.

Iskä nautti piiraasta, eivätkä muutkaan katraan jäsenet nyrpistäneet nenäänsä. Minä myhäilin tyytyväisenä, ja tungin poskeeni jätskiä. Myös paidalleni. Lapset on lapsia, 23-vuotiaanakin.

Hyvää myöhästynyttä isänpäivää kaikille asianomaisille. Sanon kerrankin vakavalla sävyllä, että mun isi on super. Ansaitsisi lisää banaanipiirakkaa. Ella F. on kanssani samaa mieltä.