perjantai 18. elokuuta 2017

Ruusu kasvaa mun sydämessäni

(Vuoden tyhmimmät otsikot -kilpailija!)

Ruusu ja myski. Siinä kaksi tuoksunuottia, joista pidän melko poikkeuksetta. Ruusu on viaton ja romanttinen nuotti, kun taas myski kaikkea muuta. En ole aiemmin törmännyt tuoksuun, jossa ruusu ja myski yhdistyisivät, vaan kerta se on ensimmäinenkin! Voitin Nonnulan arvonnasta Narciso Rodriguezin Fleur Musc -tuoksun (minulla on ollut kummalisen hyvä tuuri arvontojen suhteen. En oikein ymmärrä, miten se on mahdollista. Mutta joskus käy kivasti!), joka on tämän kevään uutuus. Olen aina silloin tällöin nuuhkutellut Narcison tuoksuja, ja olen niistä pitänyt. Ne ovat todella myskisiä, makeita ja naisellisia tuoksuja.


Fleur Musc ei eroa sisaristaan. Se ei ole mikään läpinäkyvä kukkaislapsen tuoksu. Se ei pyytele anteeksi olemassaoloaan vaan tulee ja ottaa paikkansa. Ja samalla se on pehmeä ja lämminhenkinen. Fleur Musc on naisellinen tuoksu isolla ännällä. Se pursuaa naisellista energiaa ja viehätysvoimaa. Kun käytän sitä, minun tekee mieli kävellä keinuvammin ja leikkiä Marilyniä. (Sellaista mielitekoa minulle harvemmin tulee, kuten ehkä joku tietääkin.) Tykkään yhdistää tämän supernaisellisen tuoksun rentoihin farkkuihin ja sotkuiseen nutturaan. Tasapaino, nääs.


Alkutuoksu: punapippuri
Sydäntuoksu: pioni, myski, ruusu
Pohjatuoksu: patsuli, meripihka, orvokki


Tuoksu aukeaa ihollani hieman kitkeränä, mutta kitkeryys väistyy pian muuttuen makeaksi ja hieman puuteriseksi. Haistan tuoksussa myskin ja ruusun lisäksi patsulin ja pionin. Pioni on nuotti josta en niin perusta, se on usein ihollani kitkerä. Mutta se onneksi laimenee nopeasti. Fleur Muscin kesto on keskiverto, mutta se ei katoa iholta kokonaan vaan jää siihen kiinni pehmeänä. En osaa sijoittaa sitä johonkin tiettyyn vuodenaikaan, mutta koska sain sen keväällä ja käytin sitä paljon, liitän sen mielessäni kevääseen. Mutta lämmin ja makea tuoksu sopii myös mainiosti lämmittämään pimeneviä iltoja.


Oletko jo nuuhkutellut Fleur Muscia? Mitkä ovat sinun lempparituoksunuottisi?

PS. Muistahan arvonta! Klikkaa tästä: KLIK!

tiistai 15. elokuuta 2017

Karvat nostattava arvonta

Huhhei! Koska kesä on loppumassa (kyllä, buahaha Tero Vaara, ime pölyä!) ajattelin piristää pienellä arvonnalla teitä, joita asia harmittaa.


Tiedän, että arvottava tuote tulee sikses väärään saumaan, sillä eihän jengi enää poista karvojaan kun on lupa käyttää pitkiä housuja ja kalsareita. Vaan teille luonnonoikuille, jotka ihan oikeasti näette vaivaa ympäri vuoden, on tässä oivallinen vehjes. Nimittäin Babylissin Miniliss-epilaattori. Sain tämän goodie bagista, mutta koska omistan epilaattorin jo vanhastaan, päätin laittaa tämän eteenpäin parempaan kotiin.


Kyseisessä mallissa on kaksi päätä, kaksi nopeutta sekä erillinen pää herkille alueille. Ajelupään saa irti ja sen voi pestä vedellä (iso plussa, uskokaa!). Laite on mukavan kompakti, ja kuulemma ihan tehokaskin.


Jos siis haluat päästä kokeilemaan epilointia tai kaipaat uutta laitetta, osallistu arvontaan!

Säännöt:

1) Kysy minulta jokin kysymys! Ihan mitä vaan!

2) Osallistuaksesi arvontaan sinun tulee olla blogini lukija joko Bloggerin tai Bloglovin'in kautta. Kerro kumpaa kautta seuraat minua.

3) Saat lisäarvan, jos seuraat minua Instagramissa. (Instagram: fannilaurella) Kerro minulle, millä nimimerkillä seuraat.

4) Jätä kommenttiin sähköpostiosoitteesi! Postitan voiton ainoastaan Suomeen.

Aikaa osallistua arvontaan on perjantaihin 25.8 saakka. Ei muuta kuin tsemppiä!

Ps. Foorumi on aina auki karvakeskustelulle! Aiheesta mahdollisesti lisää tulevaisuudessa, jos ihan hulluksi menee! 

tiistai 8. elokuuta 2017

Viime aikojen kirppistelyä

Kirpputoriharrastus on tuottanut viimekuukausina tulosta! Tuntuu, että valikoima tekee aaltoliikettä: joskus löydän paljon ja ihanaa, joskus en niin mitään. Mutta sehän se viehätys kirppistelyssä on: koskaan ei voi tietää, mitä herkkuja tulee vastaan. Tässä muutamia kivoja löytöjä. Mainittavaa on, että löysin viime viikolla vaatteita- niitä en ole löytänyt aikoihin.


Huippupäheä puuvillainen takkimekko, ajoitan 70-luvulle. En ole hetkeen ihan näin värikkäitä vaatteita käyttänyt, mutta paritan tämän mielessäni mustiin trikoisiin ja tennareihin, joten ehkä se niillä neutralisoituu. ("Ihme karjakkomekko!" rääkäisi isäni.) Rauman Vaikiki-kirppis.


Jokapoikapaitoja ei koskaan voi olla liikaa. Haalin niitä aina, kun tulee vastaan sopivaan hintaan. Tämä harmaa yksilö irtosi kolmella eurolla. Muutamaa loosia aiemmin myynnissä oli suht samankuntoinen musta paita, hintaa oli lätkäisty 50 euroa. Mutta nämähän maksavat uutenakin about saman verran... Haloo! Kirpputori Eveliina, Rauma.


Tämä takki jakaa mielipiteitä kotona, mutta ihan sama, koska se on upea. Sopivan ällöttävä ja kuitenkin älyttömän tyylikäs. Väittäisin, että ehtaa kasaria. Aion poistaa olkatoppaukset, sillä ladonovi ei enää levennystä kaipaa. Eveliina, Rauma



Milla Magiamaiset kengät ovat luultavasti tekonahkaa, mutta eipä tuo haittaa. Mustille korkkareille on aina käyttöä, ja malli on hauska. Eveliina.


Turun torilta löytyi kauan kaipaamani munakenno mintunvihreänä. Tämä on ns. munasalkku (tirsk), mutta kansi oli irronnut. Ei se mitään, sillä hauska tämä on näinkin. Sopii mintunvihreään leipäkoriini!


Neuvostovalmisteiset suola-ja pippurisirottimet. En voinut jättää näitä hyllyyn. Niin somat. Torin Kymppi, Rauma.


Olen sentimentaalinen hölmö. Kun löysin tämän milleniumpussukan Eveliinasta, oli minun pakko ostaa se. Mummulassa oli tämä samanlainen vessassa, mummu säilytti siinä harjoja ja kampoja. Ajattelin utilisoida tämän samaan tarkoitukseen. Ihan turhake, mutta kun nostalgia. 


Olen haaveillut tismalleen tällaisesta huivista iät ja ajat. Se osuikin eteeni Vallilan Stoorissa ihan mitättömään kolmen euron hintaan. Olisipa jo talvi. 


Nahkaiset Clark'sin sandaalit ovat olleet harmittavaisen vähällä käytöllä kuluneena kesänä, ja ihmekö tuo. Mutta ne ovat todella mukavat jalassa. Vallilan Stoori.


Marimekon espadrillokset ovat jo vanha löytö, mutta pakko niitäkin on vilauttaa. Muistan, kun tämä Kaarna-niminen kuosi tuli markkinoille, ja ihastelin sitä. Kun bongasin kengät pihakirppikseltä Vanhassa Raumassa, ajattelin, että varmaan näillä on hirveä hinta. Vielä mitä, käyttämättömät kengät irtosivat kympillä. 


En tiedä, olenko maininnut rakastavani Brittimonarkkeja? Tämä iso Diana & Charles -tarjotin oli hölmö heräteostos, mutta se tuottaa minulle iloa päivittäin. Se sopii keittiömme mummolatyyliin täydellisesti. Vallilan Stoori.


Aito Frendit-peli muovikääreissä oli sen luokan löytö, että taisin kiljahtaa kun sen huomasin. Uskomatonta, mutten ole vielä päässyt pelaamaan tätä. Olen bongaillut peliä pari kertaa aiemminkin, mutta se on jäänyt puuttuvien osien pelossa ostamatta. Tässä yksilössä on taatusti kaikki tallella. Tervetuloa pelaamaan!

Käytkö sinä kirpputoreilla? Oletko löytänyt jotain kivaa? Tykkäätkö lukea näitä ostospostauksia?


Niin, lempparikirppikseni? Raumalla Eveliina ja joskus SPR. Helsingissä Vallilan Stoori, Kaivarin Kanuuna sekä Hietsun kirppis. Kaipaan Valtteria vielä vuosien jälkeenkin, se oli ihan paras. 

torstai 3. elokuuta 2017

Puutarhassa

Kukat ovat hyviä kuuntelijoita, lauloi Pekka Streng. Pidän kukista. Haluaisin olla viherpeukalo, mutten ole vaan tapan talossa ja puutarhassa. Ihailen kuitenkin kauniita puutarhoja. Hedelmäpuita, marjapensaita, kukkia, ruohoa, vehreää elämää. Ehkä joskus vielä opettelen huolehtimaan vihreistä ystävistämme. Onneksi sitä ennen voin nauttia puutarhan tunnelmasta tuoksupullossa. Hermèsin Un Jardin -sarjan tuoksuihin on pullotettu puutarhoja ympäri maailman. Olen aiemmin esitellyt Un Jardin Apres la Moussonin, joka on saanut inspiraationsa Keralasta. Nyt olen saanut haltuuni muutkin Jean-Claude Ellenan suunnittelemat puutarhatuoksut somissa minipulloissa, joten aika esitellä nekin. (Ostin setin Neiti Minttukiharalta. Pääsivät rakastavaan kotiin!)


Un Jardin en Mediterranee on aromaattinen, puinen ja raikas. Tuoksun inspiraation lähteenä on toiminut tunisialainen puutarha, aamuinen viikunapuu sekä Välimeren sitruuna. Alkutuoksussa on sitruunaa, bergamottia sekä mandariinia. Sydäntuoksussa on oleanteria ja appelsiininkukkaa. Pohjatuoksussa seetriä, myskiä, katajaa, sypressiä. viikunanlehteä sekä pistaasipähkinää. Itse haistan sitrukset, puut sekä lumoavan viikunanlehden. Rakastan viikunanlehden vihreää tuoksua. Tämä on ehdottomasti maskuliinisin tuoksu tässä sarjassa, ja siksi Monsuunituoksun jälkeen toinen suosikkini. Rauhoittava, filosofinen tuoksu.


Un Jardin Sur le Nil on käsittääkseni sarjan suosituin tuoksu, enkä ihmettele. Hedelmäinen, raikas ja kukkainen tuoksu on kerrassaan miellyttävä ja uppoaa varmasti kenelle tahansa. On vaikea kuvitella, ettei joku pitäisi tästä tuoksusta. Minäkin pidän. Sarjan toinen tuoksu on saanut inspiraationsa käppäilystä Assouanin saaren puutarhoissa Niilissä. Alkutuoksussa on mangoa, tomaattia, greippiä ja porkkanaa. Sydäntuokussa hyasinttia, lootusta, kaislaa, pionia ja appelsiinia. Pohjatuoksussa myskiä, suitsuketta, labdanumia, kanelia sekä iiristä. Tuoksu avautuu vihreänä ja hieman kirpeänä. Haistan tomaatin ja greipin. Voisin kuvitella, että hellepäivänä Niilin puutarha virkistäisi. Tuoksussa on läpikuultavuutta. Se on elegantti ja naisellinen. Mieleni tekisi pukeutua valkoiseen, ohkaiseen pellavaan ja pitää asusteet minimissä.


Le Jardin Le Monsieur Li on kiinalainen puutarha, jossain mielikuvituksen ja todellisuuden välillä. Raikkaan sitruksinen ja aromaattinen tuoksu on sarjan simppelein. Se on todella zen, hyvällä tavalla. Tuoksussa on kumkvattia, minttua ja jasmiinia. Herra Lin puutarhassa olo on raikas ja virkeä. Tämä tuoksu on minulle vähän väliinputoaja. Se ei jää mieleen ihan samalla tavalla. Mutta kiva sitrustuoksu päiviin, kun haluaa tuoksua hyvältä ilman sen kummempia kommervenkkejä.


Un Jardin Sur Le Toit, puutarha katolla, on vihreän hedelmäinen ja aavistuksen makea. Se on kunnianosoitus Hermésin päämajan katolla sijaitsevalle puutarhalle. Pariisilainen kattopuutarha, kyllä kiitos! Tämä on sarjan tuoksuista ehdottomasti makein ja nuorekkain. Siinä on omenaa ja päärynää, vihreää ruohoa, magnoliaa, ruusua sekä rosmariinia. Itse haistan ruohon ja hedelmät voimakkaimmin. Tuoksu on kuin laiska aamu kostealla nurmikolla puun varjossa. Tai kun haukkaa päärynää, joka on niin mehukas, että mehua valuu leualle ja se tahmaa sormet. Iloinen ja positiivinen tuoksu, joka sopii aurinkoisiin ja nauruntäytteisiin kesäpäiviin.


Un Jardin -tuoksut ovat erittäin miellyttäviä ja helppoja kesätuoksuja. Kardemummainen Un Jardin Apres la Mousson on suosikkini, sillä se on sarjan särmikkäin ja omalaatuisin kaveri. Jokainen tuoksu on kuitenkin sopivasti yksilöllinen, sillä niistä haistaa, että niihin on käytetty aikaa ja rakkautta. Niiden taustalla on tarina, jota ne kertovat onnistuneesti. Ne ovat impressionistisia, ja mielestäni ehdottomasti osoitus siitä, että tuoksut voivat olla taidetta. Ne ovat kevyitä ja helppoja kukkaistuoksuja, mutta ehdottomasti mielenkiintoisia ja elegantteja sellaisia. Niiden kesto ei ole huimaavimmasta päästä, mutta kestän sen ja tiputan kernaasti uuden tipan tuoksua ranteeseeni.

Johan puutarhatuoksut ovat tuttuja? Näitä tuoksuja on kuulemma itse kukin roudannut maailmalta kotiin, ennen kuin Hermès tuli Suomeen. Itseasiassa, nämä tuoksut ovat tavallaan hyvin suomalaisia: vähän läpinäkyviä, luonnollisia, puhtaita ja mietoja.

(Muuten, näiden kuvien ottamisesta nautin kovasti. Teema inspiroi kuljeskelemaan äitini puutarhassa. Ehkäpä onnistuneimmat kuvat koko blogini historiassa, vaikka itse sanonkin.)

maanantai 31. heinäkuuta 2017

Mä tykkään musta niin että halkeen!

(No heh heh. Oli pakko. On myös pakko kertoa, että inhoan tuota biisiä. Olin kerran hirvittävällä höökillä tulostamassa nuotteja koulun ainoalla tulostimella. Kun painoin enteriä ja menin laitteen eteen odottelemaan, alkoi se sylkeä ulos kymmeniä "Mä tykkään susta niin että halkeen" -sointulappuja. K Y M M E N I Ä. Lienee sanomattakin selvää, etten ehtinyt odotella omiani, kun papereita vaan virtasi ulos koneesta. Viime töikseni ryntäsin tietokoneluokkaan paperinivaska kädessäni huutamaan "KENEN NÄÄ ON??!111??!!" Kukaan ei uskaltanut myöntää. Mutta olen vieläkin täynnä pyhää vihaa kyseistä biisiä kohtaan. Ja muutenkin, onhan se höhlä.)


Sain Sannilta kivan idean. Hän oli listannut blogiinsa juttuja, joista tykkää ja ei tykkää itsessään. Tekee hyvää välillä listailla, mistä kaikesta itsessään pitää. Sillä ihan varmana jokainen meistä löytää itsestään edes jotain positiivista. Koska on kivaa tehdä edes jotain positiivisessa mielessä, en ala tässä nyt itseäni haukkua sen enempää. Ehkä enemmänkin jaan asioita, joissa haluaisin kehittyä. Iso nou nou kaikenlaiselle itsesäälille ja shamingille. Harrastan niitä muutenkin ihan liikaa. Listaamani negatiiviset asiat kannattaa siis ottaa pienen huumorinripauksen kanssa. Negatiiviset piirteet ovat osa minua, ja myös ne tekevät minusta sen mitä olen. Yritän opetella näkemään itseni lämmöllä, toivottavasti onnistuin siinä edes hetkellisesti tätä listausta tehdessäni.

Mää tykkään:

Mieli. Niin paljon kuin sitä onkin riepoteltu, ja oikeastaan ehkäpä just siksi, pidän mielestäni. Vinksahtanut, syvällinen, huumorintajuinen, luova, viisas, terävä, sivistynyt, hämmentävä.

Luovuus. Se lävistää kaiken elämässäni. Olen siitä ylpeä. Se ajaa minua, saa minut pyrkimään aina parempaan.

Musikaalisuus. Minun on ollut pakko oppia hyväksymään, että olen hyvä siinä mitä teen. Olisi aika hölmöä harjoittaa tätä ammattia, jos kokisin olevani vain ja ainoastaan sysipaska.

Vahvat hiukset. Pidän hiuksistani, ne ovat suhteellisen runsaat ja kauniitkin.

Silmät. Minun on suhteellisen helppoa etsiä hyviä puolia olemisestani ja tekemisestäni, mutta ulkonäöstäni ei todellakaan. Mutta ainakin minulla on ihan hauskat silmät.

Huumorintaju. Nauran paljon, vähän kaikelle, silloinkin kun ei saisi. Ihailen aina huumorintajuisia ihmisiä. Yleensä ihastun huumorintajuisiin ihmisiin.


Intohimoisuus. Suhtaudun tärkeinä pitämiini asioihin palavasti. Minussa alkaa pikkuhiljaa heräillä melkoinen social justice warrior. Se on kuulemma ärsyttävää, mutta ihan sama. Tärkeiden asioiden puolesta olen ihan kernaasti vähän ärsyttävä.

Esteettinen tajuni. Olen kasvanut estetiikkaa arvostavassa kodissa. Jotain on vissiin tarttunut mukaan. Tykkään sisustaa ja tehdä ympäristöstäni kauniimman. Kauneus on minulle tärkeää, ja löydän sitä vähän kaikkialta.

Empatiakyky. Haluan rakastaa ihmisiä samalla tavalla kun minua on rakastettu. Minulle voi puhua mistä vaan.

Olen utelias. Minulla on jäätävä tiedonjano, haluan tietää kaiken ja nähdä kaiken. En keksi montakaan asiaa, joka ei minua kiinnostaisi edes jollain tasolla. Formulat ehkä.

Korvani ovat söpöt.

Minulla on kuulemma tarttuva nauru ja hymy. Pidän sitä oikein positiivisena juttuna.

Nou nou:

Kun kerran huumorista puhutaan: aika usein teen chandlerit, ja peitän herkkyyteni huumoriin. Nauran itselleni ennen kuin muut ehtivät. Sen sijaan, että sanoisin, että olen heikoilla tai jopa että minuun sattuu, nauran asialle. Pelleilyllä saan huomion pois kipeistä jutuista. Tästä olen saanut viime aikoina palautetta. Herkkyys voisi olla tosi kaunista ja viehättävää, mutta kun se on niin pirun pelottavaa.


Kroppa. Ikuinen taistelukenttä. Mutta niin kauan kun se toimii, eli kun pystyn liikkumaan, laulamaan, soittamaan ja vaikka tanssimaan, on kaikki kuitenkin ihan hyvin. Joku raskausarpi ja liika pehmeys eivät saisi estää elämästä ja menemästä ihmisten ilmoille.

Kiihkoilu. Innostun helposti, mutta joskus innostuminen on negatiivista innostumista. Poliittiset tai ideologiset keskustelut saavat minut yleensä täysin pois raiteiltani, kun en kertakaikkiaan kestä vääriä mielipiteitä. (Kyllä vaan; jos olet rasisti, homofoobikko, misogynisti tai laitat ananasta pizzaan, mielipiteesi on väärä.:D) Aika usein tähän liittyy se intohimo-aspekti. Kun asiat vaan menevät ihon alle! Siinäpä sitten onkin räjähdysvaara.

Olen liiankin boheemi. Se voi silloin tällöin olla ihan söpöä ja viehkoa, mutta useimmiten kärsin boheemiudestani, sillä minun on vaikea olla siisti ja järjestelmällinen. Mieleni vaeltelee ihan muissa maailmoissa kun pitäisi aikatauluttaa ja siivota.

En voi myöntää olevani väärässä tai jos en tiedä jotain.

Minulla on mielipide about kaikesta. Jos kukaan ei kysy, miksi vastaan silti? Joskus olisi terveellistä olla vaan hiljaa.


Antti Tuiskua siteeratakseni: "Etkö sä kuullu sä kelpaat kyllä! Hei ho paita pois! Kaikilla meil on ongelmii. Kaikil on oikeus olla täällä. Hei ho paita pois, kaikki me ollaan ihmisii." Pakko sanoa, että olen tosi voimaantunut tästä biisistä.

Tästähän saisi aikaan oikein kivan haasteen! Mietin, että kehtaanko haastaa ja totta munassa kehtaan! Haastan siis seuraavat ihanat naiset: Keyword: Love, Nonnula,  Beauty Highlights, Minäkö keski-ikäinen?,  sekä Eyeshadow and Flame.

Kaikki muutkin ovat tervetulleita kehumaan ja kehittämään itseään. Muistetaan, että kukaan ei näe meitä yhtä kriittisesti kuin me itse. Pidetään haaste siis lämminhenkisenä: ei haukuta itseämme. Itse ainakin yritän opetella puhumaan itselleni kuin puhuisin rakastamilleni ihmisille. Keskitytään niihin puutteisiinkin positiivisesti: kukapa olisi täydellinen? Ja mikäs olisi ihanampaa kuin keskeneräisyys? Inhimillisyys on niin kaunista. Kaikki te lukijat olette ihania, riittäviä ja kauniita. Piste ja lukko. 

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Uudet prillit

Prillisilli täs moi! Vanhat kakkulat alkoivat kyllästyttää jo vuosi sitten, mutta suuret vedet tms, joten sain aikaiseksi hankkia uudet näkövehkeet vasta nyt. Samalla ostin aurinkolasit, koska sain kahdet yksien hinnalla. Specsavers on ollut luotto-optikkoni jo parien lasien verran, ja tälläkin kertaa koen saaneeni asialliset lasit asialliseen hintaan. (Tai niin asialliseen, kuin tällainen vaikeasilmäinen nyt ikinä voi saada. Kolminkertaiset ohennukset olivat tällä kertaa must, sillä prismaa on niin maan petkuleesti. Mutta näköön kannattaa panostaa, vaikka se tarkoittaakin kengännauhabudjettia ja vanhempien ruokakaappia kesän ajaksi.)


Halusin ehdottomasti jotain vintagehenkistä, mutta vähän pienempää ja keveämpää kuin entiset tv:n kokoiset Cheap Mondayn silmälasit. Aika äkkiä hyllystä valikoitui Gantin havannakuosinen pari. Lasit ovat samalla keveät ja kuitenkin niissä on sopivasti persoonallisuutta. Ja ah, ne eivät peitä koko naamaa. Hieman pyöreämpi muoto on fresh, ja nyt näkyvät kulmakarvatkin. Nämä ovat muuten ensimmäiset nenätyynylliset rillit ensimmäisten lasieni jälkeen! (Gant on muuten inhokkimerkkini, en voi sietää niitä tähtityynyjä...)



Arskat sen sijaan saavat olla puolestani vähän isommatkin. Olin korvamerkinnyt Love Moschinon kissansilmälasit jo aiemmin, ja olinkin tyytyväinen, kun ne sopivat kuin nakutetut. Ne ovat hieman samantyyppiset kuin aiemmat lasini, joten malli on testattu ja hyväksi todettu. Mielestäni sopivan räyhäkät ja samalla elegantit lasit sopivat mihin tahansa asuun mukavasti.



Olen oikein tyytyväinen uusiin plehoihini. Olen köyhä, mutta ainakin näen tyhjän pankkitilini kirkkaasti.


Mitäs tykkäät?

Ps. Huomenna Lauluyhtye Myytti esiintyy Vanhan Kirkon Raunioilla, klo 23. Tervetuloa kuulemaan kesäyön ääniä! 

torstai 27. heinäkuuta 2017

Pienissä häissä

........Hmm, olisihan sitä voinut keksiä asiallisemmankin otsikon. Öinen kirjoittelu päätyy aina normaaliakin älyttömämpään ajatuksenjuoksuun. Mutta niin, juu elikkäs.



Pikkuveljeni meni viime perjantaina naimisiin. Juhlaa vietettiin meillä kotipihalla rennoin rantein, ja mielestäni onnistuneesti. Piha oli kaunis, morsian lumoava, veli komea ja vieraat hyvällä tuulella. Mikäs sen parempaa. Bändikin jammaili autotallissa, tosin enpä ole koskaan vetäissyt Earth, Wind & Firen Septemberiä huonommin.




Vaikka juhla oli rento, halusin tietenkin panostaa meikkiin ja asuun. Pohjustin luomet By Terryn Obre Blackstar -luomivärikynällä, tein ruskean smokyn Guerlainin Tonka Imperiale -paletilla, vetäisin pienet kissat silmäkulmiin Oriflamen nestemäisellä linerilla, pehmensin jälkeä MACin mustalla luomivärillä. Naamaan runsaasti hohtopuuteria ja huulet maalasin MACin Russian Redillä. 


Käytetyt tuotteet:
Lumene CC, Fair
elf Tone correcting concealer
Lush Tunteiden hehku -irtopuuteri*
Essence Light up your face luminizer palette*
Makeup Revolution Ultra Blush Palette, Sugar and spice

Freedom Makeup London Duo Eyebrow Powder, Ash Brown
Essence Make me Brow -kulmavaha, 02 Browny brows

By Terry Ombre Blackstar -luomiväri, Bronze Moon*
Guerlain luomiväripaletti, 02 Tonka Imperiale*
Oriflame Giordiani Gold Liquid Eyeliner, Black*
MAC Luomiväri, Deep Cravings*
                                                              Essence Volume stylist 18h curl & hold mascara

MAC Russian Red
Burberry My Burberry Black

Pukeuduin aika samalla tavalla kuin laulututkinnossani, eli mustaan Marks & Spencerin mekkoon (jossa on meeeelkoisen antava kaula-aukko...Hähää.) ja ikivanhaan kirppis"kimonoon." Jalkaan heitin äidin korkkarit ja päähän uskollisen huopahatun. Korvissa uudet Poola Katarynan Leinikki-korvakorut, jotka ovat suurta rakkautta. Asu oli mukava, mutta sopivan juhlava. Mekon halkio tosin repesi, mutta mitäpä olisivat bileet ilman pientä paljastelua.



Jokos siellä on kesän hääkausi korkattu?

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Beibi, sä hohdat!

Shiiine ooonnn you craaaaaaazy diaa-aa-mond! Hehkuva iho, oh yes plz. Tänään esittelyssä Anne Kukkohovin luotsaama Supermood. Vuosi sitten Jonnan synttäreiden goodiebagista paljastui Youth Glo -seerumi. Loistavaa, sillä nimenomaan ihon hehkua lisäävät Youth Glot kiehtoivat minua kovasti. Toukokuussa käväisin hakemassa sarjan kuorivan naamion. Hehkuva, kuulas iho on aina tavoitelistani kärjessä. Kuinkas sitten kävikään?


Youth Glo Radiance Serum luottaa matkipavun, valoa heijastavien ainesosien ja AHA-happojen voimaan. Siinä on muun muassa tyrnimehua, viikunauutetta, omenauutetta, greippiuutetta sekä erilaisia öljyjä. Se lupaa tehdä ihosta ravitun, kiinteämmän ja hohtavan. Seerumi on pakattu pipettipulloon (JES!), ja se levittyy iholle mukavasti. Se imeytyy nopeasti, ja päälle on hyvä levittää kosteusvoide. Seerumi ei ole liian ravitseva nyt kesälläkään. Iho jää todella kauniiksi, ikään kuin sisältä päin valaistuksi. Kuulas ja himmeä lopputulos miellyttää minua kovasti. Lisäksi tuotteessa on kiva tuoksu.

Inci löytyy tästä: KLIK.


The Luxury Peel -kuorinta on melkoinen tapaus. Kerron heti kättelyssä, että tähän kuorintaan olen rakastunut niin syvästi, että kuulutan rakkauttani aina kun siihen tilaisuus tulee. Rakeeton, hedelmähappojen kuorivaan tehoon perustuva kuorinta on parasta, mitä iholleni olen hetkeen tehnyt. Sen jäljiltä iho on kuin vauvan peppu, huokoset vaikuttavat pienemmiltä ja epäpuhtaudet ovat selkeästi vähentyneet. Kuorinnassa on samoja tehoaineita kuin seerumissakin, eli hedelmähappoja. Ne kuorivat todella tehokkaasti. Kuorintaa suositellaan käyttämään maksimissaan kerran viikossa, ja herkkäihoisen kannattaa kokeilla lyhyttä vaikutusaikaa. Itse pidän kuorintaa iholla kymmenisen minuuttia, eikä se suoraan sanoen kovin kivalta tunnu. Ihoa alkaa kuumottaa, ja se muuttuu kirkkaanpunaiseksi. Karu näky säikäytti minut ensimmäisellä käyttökerralla, mutta koska olin osannut varautua, en hätääntynyt. Ihoni punottaa pari tuntia poispesun jälkeenkin, joten ajoitan kuorinnan ilta-aikaan, sillä ihan rapuna en ulos lähde. Lisäksi iho saa levätä ja rauhoittua yön aikana. Aamulla peilistä katsoo sileä nassu. 

Kuorinta on melko juoksevaa ja siinä on miellyttävä minttuinen tuoksu. Inci tästä: KLIK.


Luonnossa punaisuus on karumpaa. 
Supermood voitti minut puolelleen. Tuotteet ovat toimivia ja miellyttäviä käyttää. Lisäksi pakkausdesign saa minulta viisi tähteä. Seerumin hinta on 59 €, kuorinnan 39 €. Varsinkin kuorintaa tulen varmasti ostamaan lisää, sillä en enää voi kuvitella ihonhoitorutiiniani ilman sitä.



Joko Supermood on tuttu?

Seerumi saatu

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Mielenmuutoksia

Tuuliviiri rauhaton oli Dannyn sydän, ja niin on kai minunkin. Mieleni ei ehkä muutu aina niin nopeasti, mutta muuttuu silti. Kerronpa, että kahdessa jutussa olen viime aikoina innostunut muuttamaan käsityksiäni.


Nimittäin nudehuulipunat ja korostuspuuterit. Kohta mainitut halvat uudet kaverit saivat minut kokeilumielelle, ja totesin, että kyllähän minä nämäkin viime vuosien trendit voin soveltaa omaan käyttööni. Ajattelin pitkään, että nudet huulet tekevät muutenkin valuvaa juustoa muistuttavasta naamataulustani entistäkin valjumman. Highlighting sen sijaan näyttäytyi minulle turhana kikkailuna, sillä ei kukaan sitä huomaa. Ja jos huomaa, näytät silloin C-3PO:lta. Vaan Freedom Makeup Londonin Pro Melts -huulipuna sävyssä Bare alkoi pienen totuttelun jälkeen näyttää tosi kivalta. Ja Tiian blogiarvonnasta voittamani Essencen Light up your face -paletti innosti kokeilemaan korostushommia. Ja nyt tykkään, tykkään todella.


Lisäksi leikkasin hiuksiani, vähän enemmän kuin piti. Mutta nyt ne tuntuvat terveemmiltä. Ja tällainen pitkä polkka (kuvissa likainen ja harjaamaton, hups.) tuntuu aina omalta. Värikin näyttää ihan uudelta. Kiitos taas Unika!



Tajusinpa, että naamani on ihan eri sävyinen jokaisessa kuvassa. Lisäksi näyttää, että olisin ottanut kuvat jonkin blurrausfiltterin kanssa. Muokkaustaidot 5/5. No jaa, meni jo. 

Joskus on ihan terveellistä muuttaa mieltään. Till exempel: muutin mieltäni Skamin suhteen aiemmin keväällä, jäin koukkuun pahemman kerran, ja nyt sarjan loputtua koen ahdistusta KUN EI MIKÄÄN TV-SARJA VOI IKINÄ OLLA NIIN IHANA! (Paitsi tietty Sydämen asialla, Game of Thrones, Frendit, HIMYM ja Grantchester.) Muutin mieltäni ja aloin pitää George Michaelista. Muutin mieltäni ja aloin tykätä "millenial pinkistä." Kaikki hyviä juttuja! Herää siis kysymys: miksi olen tällainen jäärä? Pitäisikö olla avoimempi?

Tällaisiin kysymyksiin ja tunnelmiin! Rentoa sunnuntaita, tyypit! Kuunnelkaa vaikka tämä biisi, josta olen tykännyt viime viikkoina kovasti.