lauantai 26. syyskuuta 2015

Pehmeät tassut

Torstaiaamuna sain kuulla suru-uutisen. Rakas Kerttu-kissani oli jäänyt auton alle yöllä, ja kuollut vammoihinsa. En voi käsittää, miten niin ihana kissa onkin yhtäkkiä poissa.




Pehmoinen. Voimamimmi. Emo. Suuri metsästäjä. Silkkiturkki. Pörisijä.





Ihan kauhea ikävä. Tuntuu vähän epäreilultakin.



Miau, rakas. Miau. 

16 kommenttia:

  1. Voi ei! :(( oon kovin pahoillani! <3

    VastaaPoista
  2. Otan osaa! <3 Lemmikin menettäminen on kauheaa :(

    VastaaPoista
  3. Ihan hirveetä lukea tällaista ;( Oon kans kokenut kisujen kuolemia kun mammalta on niitä pari jäänyt auton alle.. Osanotot sinne ja hyviä unia kisumisulle ♥♥♥

    VastaaPoista
  4. Otan osaa! :( Äitin Eemeli-kisulle kävi samanlainen kohtalo noin vuosi sitten, kun se oli päässyt valjaistansa irti. Lemmikin menettäminen etenkin tapaturmaisesti on kyllä ihan hirveetä :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! No sepä, Kerttu ehti olla meillä vain vähän yli kaksi vuotta. Se riipaisee...:(

      Poista
  5. Voi ei, otan osaa! Mä valitettavasti tiedän, miltä tuntuu oman kissan menetys, se raastava tunne sisällä... kamalaa.
    Pärjäilemisiä sulle ♡♡♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!<3 Se on kamalaa. Ei toivoisi kellekkään, mutta kai sekin on osa kissanomistajan elämä..:(:(

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kiitos! Kuukauden jälkeenkin tulee itku välillä kun ikävöi..:(

      Poista

Kiva kun kävit!